Kokeellinen oppimisympäristö varhaiskasvatuksessa hankkeen pääkallopaikka Martinlaaksossa on pikapuoliin nousemassa harjakorkeuteen. Konkreettista hihojen käärimistä ja oppimisympäristöjen fyysistä rakentamista sekä testaamista odotellessa on hyvä pysähtyä perusasioiden äärelle. Hankkeemme tavoitteena on luoda Martinlaakson päiväkotiin Vantaan varhaiskasvatussuunnitelman ja Esiopetuksen opetussuunnitelman mukainen oppimisympäristö. Mitä edellä mainitut asiakirjat oppimisympäristöltä edellyttävät ja mitä konkreettisia vaatimuksia asiakirjoista voi löytää oppimisympäristöön liittyen? Näihin teemoihin syvennytään tässä blogikirjoituksessa.

Alla oleva kursivoitu teksti koostuu varhaiskasvatuksen asiakirjoista löytämistäni lauseista ja sanoista, jotka mielestäni kuvaavat oppimisympäristöä ja siihen liittyviä teemoja. Lauseet ovat pääasiassa siinä muodossa, joissa ne ovat asiakirjoissa ilmaistu. Joissain tapauksissa olen muuttanut ja yhdistellyt asioita luettavuuden parantamiseksi. Olen jaotellut lauseet oman harkintani mukaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista oppimisympäristöä kuvaaviin kappaleisiin. Otin tietoisen riskin jaotellessani oppimisympäristön ulottuvuudet näin jyrkästi, koska ymmärrän, ettei ulottuvuuksia voi nähdä irrallisina toisistaan. Mielestäni jaottelu kuitenkin auttaa hahmottamaan, että pelkkä fyysiseen oppimisympäristöön panostaminen ei riitä, vaan on aktiivisesti kehitettävä myös oppimisympäristön psyykkistä ja sosiaalista ulottuvuutta. Ilman psyykkisesti hyvinvoivaa yhteisöä, ei varhaiskasvatukselle asetettuja tavoitteita voida saavuttaa hienoimmassakaan päiväkotirakennuksessa.

 

OPPIMISYMPÄRISTÖT VARHAISKASVATUKSESSA JA ESIOPETUKSESSA

Oppimisympäristöillä tarkoitetaan terveellisiä ja turvallisia tiloja, paikkoja, yhteisöjä, käytänteitä, välineitä sekä tarvikkeita, jotka tukevat lasten kehitystä, oppimista ja vuorovaikutusta. Varhaiskasvatuksen oppimisympäristöissä korostuvat leikki ja leikilliset menetelmät. Oppimisympäristön tulee olla esteetön, innostava ja kiireetön. Monipuoliset oppimisympäristöt tukevat lasten aktiivisuutta, terveen itsetunnon ja sosiaalisten taitojen kehittymistä sekä oppimaan oppimisen taitoja ja tasa-arvoa. Oppimisympäristöt sisältävät fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ulottuvuuden. 

 

FYYSINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ

Oppimisympäristöjen tulee tukea lasten luontaista uteliaisuutta ja oppimisen halua sekä ohjata leikkiin, fyysiseen aktiivisuuteen, tutkimiseen sekä taiteelliseen ilmaisuun ja kokemiseen. Oppimisympäristön tulee tarjota mahdollisuuksia asioiden monipuoliseen tarkasteluun lapsia motivoivia ja toiminnallisia työtapoja käyttäen ja lasten toiminnallisuutta korostaen. Oppimisympäristöt ovat oppimiseen houkuttelevia niin, että lapsi innostuu ottamaan asioista selvää ja pystyy oivaltamaan itse. Oppimisympäristössä lapsella tulee olla mahdollisuus tutkia maailmaa kaikilla aisteillaan ja koko kehollaan. Ergonomia, ekologisuus, viihtyisyys ja esteettömyys, tilojen valaistus ja akustiikka, sisäilman laatu ja siisteys ovat oppimisympäristössä huomioon otettavia ja kehittämistä vaativia seikkoja.

Fyysinen oppimisympäristö tarjoaa vaihtoehtoja mieluisaan tekemiseen. Ympäristössä näkyvät lasten ideat, leikit ja työt. Oppimisympäristössä on riittävästi monipuolisia ja turvallisia leikki- ja toimintavälineitä ja välineet sekä materiaalit ovat lasten saatavilla.  Oppimisympäristö tukee TVT-taitojen kehittymistä ja monilukutaitoa. Tieto- ja viestintäteknologia on osa monipuolista ja lasta osallistavaa oppimisympäristöä. TVT laitteisto eri mahdollisuuksineen on lasten saatavilla. 

Fyysisessä oppimisympäristössä on mahdollisuus toteuttaa monenlaista pedagogista toimintaa. Sitä voi muokata toiminnan, ryhmän ja yksilön tarpeen mukaan. Oppimisympäristössä on mahdollisuus ja tilaa rakentaa erilaisia leikkejä sekä mahdollisuus työskennellä rauhassa. Se mahdollistaa lasten omaehtoisen liikkumisen, pedagogisesti suunnitellun liikuntakasvatuksen sekä liikkumisen arjentilanteissa.

Fyysinen oppimisympäristö on esteettinen, viihtyisä ja tarkoituksenmukaisesti järjestetty. Päiväkodin tiloja pyritään hyödyntämään maksimaalisesti. Ympäristö tuo esille lasten kieli- ja kulttuuritaustat ja ne näkyvät arjessa ja leikeissä. Oppimisympäristö tukee lasten kielenkehitystä ja valmistavaa- sekä S2-opetusta. Oppimisympäristössä kuvat ovat tukemassa lasten ymmärtämistä ja ymmärretyksi tulemista, omatoimisuutta, ennakoitavuutta sekä oman toiminnan säätelyä. Oppimisympäristö tukee ja tarjoaa edellytyksiä lasten matemaattisen ajattelun kehittymiselle.

Oppimisympäristöt eivät rajoitu vain päiväkodin sisä- ja ulkotiloihin. Oppimisympäristöön kuuluu myös lähiympäristö: luonto, rakennettu ympäristö, kulttuuritarjonta, muun muassa kirjasto, sekä yritysten ja järjestöjen tarjoamat mahdollisuudet yms. Oppimisympäristöt mahdollistavat aktiivisen yhteistyön eri toimijoiden, asiantuntijoiden ja yhteisöjen kanssa.

 

PSYYKKINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ

Psyykkinen ja sosiaalinen oppimisympäristö rakentuu lasten välisistä, kasvattajien välisistä sekä lasten ja kasvattajien välisistä vuorovaikutussuhteista. Psyykkinen oppimisympäristö on turvallinen, luova, salliva ja ratkaisukeskeinen. Psyykkinen oppimisympäristö rakentuu suvaitsevassa ilmapiirissä. Se vahvistaa sekä edistää yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa sekä kulttuurien moninaisuutta. Psyykkinen oppimisympäristö on sukupuolisensitiivinen.

Kiireetön ilmapiiri ja tarkoituksenmukainen päiväjärjestys mahdollistavat myönteisen psyykkisen oppimisympäristön kehittymisen. Sopivat struktuurit, säännöllisyys ja toiminnan rytmittäminen tukevat ennakoitavuutta ja sitä kautta kaikkien lasten hyvinvointia. Turvallisessa psyykkisessä oppimisympäristössä kaikilla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa. Yhteisesti sovitut säännöt ja toimintatavat luovat ilmapiiriltään turvallisen ja muita kunnioittavan oppimisympäristön.

Ristiriitoihin lasten välillä puututaan ja niitä käsitellään sekä ratkotaan rakentavasti ja suunnitelmallisesti. Psyykkinen oppimisympäristö sisältää kiusaamisen ehkäisysuunnitelman. Lapsi uskaltaa olla oma itsensä ja toimia itselleen luontaisella tavalla. Oppimisympäristössä kaikki tunteet ovat sallittuja. Sensitiivinen sekä rohkaiseva henkilöstö tukee ja ohjaa tunteiden ilmaisussaa, itsesäätelyssä sekä tunteiden kohtaamisessa ja kestämisessä. Turvallisessa oppimisympäristössä on tilaa ja aikaa lasta kunnioittavaan läheisyyteen.

 

SOSIAALINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ

Sosiaalinen oppimisympäristö vahvistaa lasten joukkoon kuulumista, osallisuutta ja osallisuuden tunnetta.  Jokaisen lapsen tulee löytää paikkansa ryhmässä ja kokea kuuluvansa joukkoon. Hyvä ryhmähenki mahdollistaa turvallisen sosiaalisen oppimisympäristön muodostumisen. Hyvä ryhmähenki ehkäisee kiusaamista ja vahvistaa lasten osallisuutta. Ryhmäytymiseen kiinnitetään erityistä huomiota ja hyvää ryhmähenkeä pidetään yllä jatkuvasti.

 Sosiaalisessa oppimisympäristössä jokaisella yhteisön jäsenellä on mahdollisuus osallistua toimintaan ja vuorovaikutukseen. Oppimisympäristö edistää vuorovaikutusta ja yhteisöllistä tiedon rakentumista. Sosiaalinen oppimisympäristö vahvistaa kaveritaitoja, tukee vertaissuhteiden syntymistä ja vaalii ystävyyssuhteita. Sosiaalisessa oppimisympäristössä toimitaan joustavasti eri kokoisissa ryhmissä. Yhteisön jäseniä rohkaistaan sekä autetaan tutustumaan toisiin ihmisiin ja toimimaan heidän kanssaan.

 

OPPIMISYMPÄRISTÖN SUUNNITTELU, RAKENTAMINEN, KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI

Oppimisympäristöjen kaikkien ulottuvuuksien muodostumisen päävastuu on varhaiskasvatuksen henkilöstöllä. Erityisesti psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön luomisessa kasvattajien rooli korostuu. Oppimisympäristöjä suunnitellaan, rakennetaan, arvioidaan ja kehitetään kuitenkin yhdessä lasten kanssa.

Henkilöstön vastuulla on etsiä sopivat keinot lapsen näkökulmien, ideoiden ja mielipiteiden selvittämiseksi, lapsen iästä riippumatta. Lasten mielenkiinnonkohteita ja ajatuksia kerätään monipuolisin pedagogisen dokumentoinnin menetelmin.  Huoltajilla tulee olla mahdollisuus osallistua toiminnan suunnitteluun ja arviointiin sekä toimintayksikkö- että ryhmätasolla vähintään kaksi kertaa vuodessa. Oppimisympäristöjen suunnittelu tarjoaa luontevan yhteistyömahdollisuuden henkilöstön ja huoltajien välille. 

Toimintakulttuuria, jonka oleellinen osa oppimisympäristöt ovat, kehitetään muun muassa kokeilemalla monipuolisia työtapoja, uusia ratkaisuja sekä kehittämällä ammatillista osaamista. Henkilöstön pedagoginen dokumentointi, itsearviointi sekä säännölliset tiimi- ja talopalaverit luovat mahdollisuuden oppimisympäristöjen jatkuvalle arvioinnille ja kehittämiselle.  Päiväkotiin on luotava sellaiset rakenteet, että ne mahdollistavat henkilöstölle Varhaiskasvatussuunnitelman ja Esiopetuksen opetussuunnitelman mukaisten oppimisympäristöjen jatkuvan suunnittelun, arvioinnin ja kehittämisen.

 

Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet

Opetushallitus 22.12.2014

 

Vantaan esiopetuksen opetussuunnitelma ja Vantaan valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 6-vuotiaille

Opetuslautakunta 15.2.2016

 

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet

Opetushallitus 18.10.2016

 

Vantaan varhaiskasvatussuunnitelma

Opetuslautakunta 15.5.2017