Sammonlahden apajat

Hankkeen avulla tavoitellaan oppilaiden osallisuuden, vaikuttamisen lisäämistä sekä uusien oppimimista tukevien oppimisympäristöjen luomista. Osallisuutta vahvistamalla eri-ikäiset sekä eri kieli- Näytä lisää...   Hankkeen avulla tavoitellaan oppilaiden osallisuuden, vaikuttamisen lisäämistä sekä uusien oppimimista tukevien oppimisympäristöjen luomista. Osallisuutta vahvistamalla eri-ikäiset sekä eri kieli-ja kulttuuriryhmistä peräisin olevat oppilaat oppivat entistä paremmin ja rakentavammin työskentelemään yhdessä. Osallisuutta ja vaikuttamista lisäämällä voidaan vähentää oppilaiden välistä kiusaamista sekä edistää yhteiskuntaan integroitumista (esim. erityisoppilaiden ja maahanmuuttajaoppilaiden integroituminen). Osallisuuden ja vaikuttamisen vahvistamisen myötä syntyviä tuloksia hyödynnetään koulun sisäisen yhteistoiminnan (erilaiset tapahtumat, teemapäivät ja kampanjat) lisäksi mm. uusien oppilaiden perehdyttämisessä sekä opetussuunnitelman ja opetusmenetelmien kehittämisessä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Fyysisten oppimisympäristöjen uudistamisella syntyviä tuloksia hyödynnetään myös ainekohtaisessa opetuksessa, neurospykiatrisessa valmennuksessa sekä oppilaiden kesken toteutuvassa yhteistoiminnallisessa oppimisessa. « Lyhennä

Käyttöönottovuosi
2014

Kunta/koulutuksen järjestäjä
Lappeenranta

Koulun nimi
Sammonlahden koulu

Linkki koulun sivuille
http://www.lappeenranta.fi/Suomeksi/Palvelut/Koulutus-ja-opiskelu/Perusopetus/Koulut/Sammonlahden-koulu

Oppilasmäärä
360

Henkilökunnan määrä
45

Linkki Projektiuutisiin (Linkki)
http://www.sammonsanomat.ejuttu.fi/

Hankkeen pedagoginen asiantuntija (Nimi ja email)
Juho Laitinen (juho.laitinen@lappeenranta.fi)

Hankkeen pääsuunnittelija (Nimi ja email)
Vesa Raasumaa (vesa.raasumaa@lappeenranta.fi)

Hankkeen kuvaus
Hankkeen avulla tavoitellaan oppilaiden osallisuuden, vaikuttamisen lisäämistä sekä uusien oppimimista tukevien oppimisympäristöjen luomista. Osallisuutta vahvistamalla eri-ikäiset sekä eri kieli-ja kulttuuriryhmistä peräisin olevat oppilaat oppivat entistä paremmin ja rakentavammin työskentelemään yhdessä. Osallisuutta ja vaikuttamista lisäämällä voidaan vähentää oppilaiden välistä kiusaamista sekä edistää yhteiskuntaan integroitumista (esim. erityisoppilaiden ja maahanmuuttajaoppilaiden integroituminen). Osallisuuden ja vaikuttamisen vahvistamisen myötä syntyviä tuloksia hyödynnetään koulun sisäisen yhteistoiminnan (erilaiset tapahtumat, teemapäivät ja kampanjat) lisäksi mm. uusien oppilaiden perehdyttämisessä sekä opetussuunnitelman ja opetusmenetelmien kehittämisessä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Fyysisten oppimisympäristöjen uudistamisella syntyviä tuloksia hyödynnetään myös ainekohtaisessa opetuksessa, neurospykiatrisessa valmennuksessa sekä oppilaiden kesken toteutuvassa yhteistoiminnallisessa oppimisessa.

Miksi tämä koordinointihanke tarvitaan? (sisältäen mahdolliset omat painotukset / näkökulmat)
Tällä hetkellä koulussa on tarjolla erittäin vähän yhteisiä työskentelytiloja oppilaiden ja keskeisten yhteistyökumppaneiden käyttöön. Sammonlahden koulu on Lappeenrannan läntisellä alueella sijaitseva perusopetuksen yläluokkien koulu. Koulussa työskentelee n. 350 oppilasta ja 35 opettajaa. Koulussa toimivat luonnontieteisiin ja matematiikkaan painottuneet luokat (LUMA-luokat) sekä liikuntaan ja taide- ja taitoaineisiin painottuvat opintolinjat. Lisäksi koulussa järjestetään valmistavaa opetusta ja S2-opetusta maahanmuuttajataustaisille oppilaille sekä Liikkuva koulu- ja ProKoulu-toimintaa. Koululle on myönnetty vuonna 2012 Vihreä lippu (kestävä taso) ja OKKA-säätiön virallinen oppilaitoksen kestävän kehityksen ympäristösertifikaatti ansiokkaasta kansainvälisestä ympäristötyöstä. Sammonlahden koulu kuuluu Opetushallituksen nimeämään "Tulevaisuuden koulu"-kehittämisverkostoon.

Miten hanke käytännössä toteutetaan? Työnjako ja aikataulu
Syksy 2014 - Hankkeen käynnistäminen: oppilaiden osallistumis- ja vastuujärjestelmien luominen sekä neuropsykiatrisen valmennuksen tilan luominen siitä hyötyville oppilaille Kevät 2015 - Yhteisten oppimisympäristöjen sekä yhteistyö- ja viestintätapojen suunnittelu (erityiskohteina kirjasto, aulat, koulun piha-alueet ja lähiympäristö). Taidepainotteisen opetuksen, mediakasvatuksen ja kestävän kehityksen liittäminen osaksi hanketoimintaa. Koulun mediateekin ja sosiaalisen kirjaston perusteiden luominen. Yhteisten ja avoiminen työskentelytilojen luominen muunneltaviksi monitoimitiloiksi. Uuden tieto- ja viestintäteknologian tarjoaminen mahdollisuuksien integroiminen osaksi oppilaskunnan ja tukioppilaiden toimintaa ja hankkeita. Syksy 2015/Syksy2016 - Yhteisten oppimisympäristöjen ja työskentelytapojen vaiheittainen käyttöönotto (uusien yhteistyömuotojen omaksuminen) sekä parhaiden käytänteiden vakiinnuttaminen. Kevät 2017 - Keskeisten tulosten levittäminen ja hankkeen loppuarviointi

Mitkä ovat hankkeen avulla tavoiteltavat konkreettiset tulokset?
Tällä hetkellä koulussa on tarjolla erittäin vähän yhteisiä työskentelytiloja oppilaiden ja keskeisten yhteistyökumppaneiden käyttöön. Hankkeen tuloksia hyödynnetään oppilaista kumpuavan aktiivisuuden kanavoimisessa. Yhteiset viihtyisät tilat eli apajat innostavat oppilaita, opettajia ja henkilökuntaa yhteistyöhön. Lisäksi monipuoliset yhteiset oppimisympäristöt mahdollistavat yhteistyökumppaneiden aktiivisen toiminnan ja integroitumisen osaksi koulun toimintaa (esim. Nuorten tiedotuspiste Verkon sekä nuorisotoimen ja seurakunnan työntekijät). Oppilaiden osallistumisen, vaikuttamisen ja vastuunoton lisäämisen myötä myös "opiskelijajohtajuus" saadaan aidosti mukaan koulun toimintaan ja sen kehittämiseen.

Miten tulokset ja vaikutukset arvioidaan?
Oppilaskunnan hallitus ja tukioppilaat arvioivat kolme kertaa vuodessa hankkeen tavoitteiden toteutumista yhteisen arviointikeskustelun avulla. Hankesuunnitelma ja sen toteuttamiseen liittyvät toimenpiteet tarkennetaan lukuvuoden alkaessa. Edellisen lisäksi 9.-luokkien oppilaat, opettajat- ja henkilökunta arvioivat kaksi kertaa hankekaudella hankkeen toteutumista ja vaikuttavuutta. Arvioinnissa hyödynnetään erilaisia verkkopohjaisia tiedonkeruu- ja analysointimenetelmiä. Hankkeen arviointi integroidaan koululle myönnetyn kestävän kehityksen sertifikaatin ylläpitoon liittyvään vuosittaiseen itsearviointiin ja uusimiseen vuonna 2015 (ks. lisätiedot http://www.koulujaymparisto.fi/sivu.php?id=26010).

Hankkeen pedagoginen asiantuntija (kokemus, yhteystiedot, motto, haastattelu)
Hankkeen avulla tavoitellaan oppilaiden osallisuuden, vaikuttamisen lisäämistä sekä uusien oppimimista tukevien oppimisympäristöjen luomista. Osallisuutta vahvistamalla eri-ikäiset sekä eri kieli- ja kulttuuriryhmistä peräisin olevat oppilaat oppivat entistä paremmin ja rakentavammin työskentelemään yhdessä. Osallisuutta ja vaikuttamista lisäämällä voidaan vähentää oppilaiden välistä kiusaamista sekä edistää yhteiskuntaan integroitumista (esim. erityisoppilaiden ja maahanmuuttajaoppilaiden integroituminen). Osallisuuden ja vaikuttamisen vahvistamisen myötä syntyviä tuloksia hyödynnetään koulun sisäisen yhteistoiminnan (erilaiset tapahtumat, teemapäivät ja kampanjat) lisäksi mm. uusien oppilaiden perehdyttämisessä sekä opetussuunnitelman ja opetusmenetelmien kehittämisessä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Fyysisten oppimisympäristöjen uudistamisella syntyviä tuloksia hyödynnetään myös ainekohtaisessa opetuksessa, neurospykiatrisessa valmennuksessa sekä oppilaiden kesken toteutuvassa yhteistoiminnallisessa oppimisessa.

Hankkeen työryhmä
Vuosittain uudistuva oppilaskunnan hallitus ja tukioppilaat vastaavat projektin suunnittelu- ja toteuttamisprosesseista. Oppilaskunnan hallitusta ja tukioppilaita ohjaavat opettajat auttavat oppilaita kehittämään ja monipuolistamaan nykyisiä oppimisympäristöjä yhdessä opettajakunnan ja muun henkilökunnan kanssa. Hankkeen avulla luodaan tilanteita, joiden avulla oppilaat voivat harjoitella tulevassa työelämässä tarpeellisia suunnittelu- ja työprosesseja. Oppilaita ohjataan hankkeen aikana toimimaan aloitteellisesti, luovasti ja ratkaisukeskeisesti. Lisäksi hankkeen avulla tuetaan sitä, että oppilaat oppivat arvostamaan yhdessä saavutettuja tuloksia sekä lujittamaan koulun yhteishenkeä omalla henkilökohtaisella panoksellaan. Hankeen keskeiset työskentelyprosessti (suunnittelu, organisointi, toteutus ja arviointi) liitetään osaksi koulun lukuvuosisuunnitelmaa ja koulun kestävän kehityksen sertifioinnin edellyttämää laatujärjestelmää

Oppilaiden osallisuuteen ja aktiiviseen yhteistoimintaan perustuvaa ”Sammonlahden apajat"-hankkeen tavoitteena oli oppilaiden aktivointi oman oppimisen ja innostavan oppimisympäristön suunnitteluun hankkeen aikana uudistuneiden perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Hankkeen avulla tuettiin oppilaiden kulttuurisen osaamisen, vuorovaikutustaitojen, yrittäjyyden sekä tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen kehittymistä. Hankkeen avulla uudistettiin ja ajanmukaistettiin yhteisiä oppimisympäristöjä sekä luotiin perustaa toiminnallisten menetelmien hyödyntämiselle sekä yhteistyölle koulun ulkopuolisten toimijoiden ja asiantuntijoiden kanssa. Hanke tähtäsi siihen, että koulun tilat ja lähialueet saadaan nykyistä aktiivisemmin käyttöön myös monialaisten oppimiskokonaisuuksien opiskelun, tutkivan oppimisen ja projektioppimisen tueksi sekä neuropsykiatrisen valmennuksen mahdollistamiseksi. Lisäksi hankkeella edistettiin erilaisten oppilaiden yhteistoimintaa ja kestävää kehitystä, jonka osa-alueet (ekologinen, sosiaalinen, taloudellinen ja kulttuurinen) pyrittiin kytkemään kiinteästi osaksi koulun arkea.

Tiivistelmä hankkeen aikana toteutetuista keskeisistä oppimisympäristöjen uudistuksista löytyy täältä.

Toteutus

Lukuvuosittain uudistunut oppilaskunnan hallitus ja tukioppilaat vastasivat projektin suunnittelu- ja toteuttamisprosesseista. Oppilaskunnan hallitusta ja tukioppilaita ohjaavat opettajat auttoivat oppilaita kehittämään ja monipuolistamaan nykyisiä oppimisympäristöjä yhdessä opettajakunnan, ulkopuolisten asiantuntijoiden ja muun henkilökunnan kanssa. Hankkeen aikana luotiin autenttisia suunnittelutilanteita, joiden avulla oppilaat saivat harjoitella työelämässä tarpeellisia suunnittelu- ja työprosesseja (esim. 3D-mallinnus, toimitilojen käyttäjälähtöinen suunnittelu tai tilojen kalustus- ja maalaus). Oppilaita ohjattiin hankkeen aikana toimimaan aloitteellisesti, luovasti ja ratkaisukeskeisesti. Lisäksi hankkeen avulla tuettiin sitä, että oppilaat oppivat arvostamaan yhdessä saavutettuja tuloksia sekä lujittamaan koulun yhteishenkeä omalla henkilökohtaisella panoksellaan. Hankkeen osalta työnjako ja aikataulut olivat seuraavat:

• Hankesuunnitelman, yhteistyöverkoston ja lopullisen toimintakonseptin luominen (oppilaskunta, ohjaavat opettajat ja yhteistyökumppanit/syksy 2014-kevät2015)
• SIESTA-toimintakulttuurin uudistaminen (vastuuoppilaat ja ohjaavat opettajat/syksy2015-kevät2017)
• Hankesuunnitelman toteutumisen arviointi ja raportointi (oppilaskunta ja ohjaavat opettajat/syksy2016-kevät 2017)

Tilojen uudistaminen

1. Oppilaskunnan tilan uudistaminen (vastuuoppilaat, ohjaavat opettajat toimintaterapeuttiopiskelijat/syksy 2015)
2. Ravintolan uudistaminen (vastuuoppilaat, ohjaavat opettajat toimintaterapeuttiopiskelijat/syksy 2015)
3. Kirjaston ja mediateekin uudistaminen (vastuuoppilaat, ohjaavat opettajat SAIMIA-tekniikan alan asiantuntujat, ulkopuoliset asiantuntijat/kevät 2015-syksy2016)
4. Muut opetustilat: esim. neuropsykiatrisen kuntoutuksen tilan kalustaminen (vastuuoppilaat, ohjaavat opettajat/syksy 2016)

Oppilaiden aktivointi oman oppimisen ja innostavan oppimisympäristön suunnitteluun
Hankkeen aikana koulun oppilaista muodostettiin vastuuryhmät, jotka keskittyivät koulun oppilaiden oppimisen ja oppimisympäristöjen uudistamisen kannalta kaikkein tärkeimpiin toimintaympäristöihin. Nämä kehitystyön osa-alueet olivat: oppilaskunnan tila, ravintola, kirjasto- ja mediateekki, aulat sekä SIESTA-aktiviteetit. Oppilaiden aktivointi onnistui tavoitteiden mukaisesti ja kehitystyötä tehtiin kaikilla osa-alueilla yhdessä opettajien, oppilaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa.

Oppilaiden kulttuurisen osaamisen, vuorovaikutustaitojen, yrittäjyyden sekä tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen kehittyminen
Hankkeen aikana kehitettiin tiiviissä vuorovaikutuksessa oppilaskunnan eri alaryhmien kanssa koulun toimintakulttuuria. Tästä hyvä esimerkki oli #Meijänkoulu-toimintamalli, jonka osalta tukioppilaat ja oppilaskunta tuottivat koko koulun yhteishenkeä ja yrittäjyyttä lisääviä toimintoja uutta tieto- ja viestintäteknologiaa apuna käyttäen.

Yhteisten oppimisympäristöjen uudistaminen ja ajanmukaistaminen sekä perustan luominen toiminnallisten menetelmien hyödyntämiselle sekä yhteistyölle koulun ulkopuolisten toimijoiden ja asiantuntijoiden kanssa (näkökulmina mm. monialaisten oppimiskokonaisuuksien opiskelun, tutkivan oppimisen ja projektioppimisen sekä neuropsykiatrisen valmennuksen mahdollistaminen)

Hankkeen aikana koulun tiloja uudistettiin tavoitteiden mukaisesti. Oppilaskunnan tilan uudistaminen toteutui toiminnallisten työtapojen avulla toimintaterapeuttiopiskelijoiden ohjauksessa.  Kirjasto- ja mediateekkitilan suunnittelussa hyödynnettiin sekä 3D-mallinnusta että ulkopuolisen tilasuunnittelijan tukea, kun oppilaat muokkasivat ja toteuttivat yhdessä ohjaavien opettajien kanssa monipuolisen työskentelyn mahdollistavan tilakokonaisuuden. Koulun ravintolan uudistaminen toteutui yhdessä ravintolan työntekijöiden ja taito- ja taidepainotteisella opintolinjalla opiskelevilla oppilaiden kanssa.

Erilaisten oppilaiden yhteistoiminnan ja kestävän kehityksen edistäminen
Hankkeen aikana tilojen kehittäminen perustui käyttäjälähtöisyyteen ja eri osa-alueiden kehittämiseen paneutuneiden oppilaiden yhteistyöhön. Kestävän kehityksen vastuuoppilaat huolehtivat hankkeen aikana siitä, että kestävän kehityksen eri näkökulmat tulivat huomioiduiksi suunnittelun ja toteutuksen aikana (ml. hankinnat).

Hankkeen tuloksia on levitetty OPH:n Majakka-kehittämiskouluverkoston kautta muille oppilaitoksille Suomessa (erityisesti Itä-Suomen alueverkosto: http://www.oph.fi/kehittamishankkeet/kehittamiskouluverkosto). 

Hankkeen tuloksia on levitetty muille organisaatioille myös perusopetuksen johtoryhmätyöskentelyn, palvelualueen sisäisen verkostoyhteistyön sekä Lappeenrannan kasvatus- ja opetustoimen yhteistyökumppaneiden kanssa toteutuneen yhteistyön avulla. 

Tiivistelmä hankkeen aikana toteutetuista keskeisistä oppimisympäristöjen uudistuksista löytyy täältä.