Päiväkoti Viiriäisen henkilökunta vietti tiiviin ja tuotteliaan kehittämispäivän 4.6.2018, Vanajan rannalla, Petäys Resortissa. Kehittämispäivä päätettiin toteuttaa arjesta poikkeavassa ympäristössä. Haluttiin mahdollistaa virkistäytyminen, innovatiivisuus ja vapautuminen arjen ympäristön rajoitteista. Kehittämispäivän tavoitteena oli innostaa ja sitouttaa henkilökunta hankkeen tavoitteiden mukaiseen tilaratkaisujen, oppimisympäristöjen innovointiin ja kehittämiseen sekä toimintakulttuurin pohtimiseen ja kehittämiseen.

Päivä alkoi lempeällä aamujoogalla, jonka jälkeen nautittiin runsas aamiainen. Aamupäivän ohjelmassa oli Martela Oy:n suunnittelijan luotsaama workshop. Suunnittelijan alustus tuki virittäytymistä workshopiin, jossa henkilöstö pienemmissä ryhmissä tuotti ajatuksia päiväkodin toiminnoista suhteessa eri alueisiin - sosiaalisen oppimisen alue, tekemällä oppimisen alue, kognitiivisen oppisen alue ja vetäytymisen alue. Tämän jälkeen henkilöstö sai eteensä päiväkodin pohjapiirustuksen, johon heidän tuli kirjata asioita, jotka tiloissa ovat hyvin, tukevat arjen toimintoja - ja toisaalta asioita, jotka tuottavat arjessa haasteita ja miettiä niihin mahdollisia ratkaisuja. Mukava puheensorina täytti tilan workshopin käynnistyessä.

Tämä työskentely oli ensiarvoisen tärkeää tilojen ja toimintojen kehittämisen kannalta. Henkilöstö nosti esille suuria kehittämisehdotuksia tilojen käytön uudelleen suunnittelusta aina lapsiryhmien paikkojen vaihtamiseen. Ryhmien vaihdot tilojen välillä sinällään ratkaisisivat muutamia käytännön arjen haasteita ja toisivat synergiaetua arjen toimintoihin. Workshop antoi myös paljon eväitä, ideoita ja ajatuksia tilasuunnittelijan työlle, jopa ihan konkreettisten kalustesuunnitelmien tasolla.

Ensiarvoiseen tärkeää on, että koko henkilöstölle tarjotaan mahdollisuus osallistua tilasuunnitteluun. He ovat kuitenkin ne henkilöt jotka tiloissa toimivat ja jotka parhaiten tietävät tilojen haasteet ja osaavat pohtia mahdollisia ratkaisuja näihin haasteisiin yhteistyössä tilasuunnittelun ja teknisen toimen asiantuntijoiden kanssa. Henkilökunnan sitoutuminen muutoksiin toteutuu paremmin, kun he ovat olleet itse ratkaisuja ja päätöksiä tekemässä.

Iltapäivän ohjelmassa oli ryhmätyöskentelyä varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin ja sen kehittämisen parissa. Tavoitteena oli korostaa toimintakulttuurin ymmärtämisen ja kehittämisen merkitystä laadukkaan varhaiskasvatuksen toteutumisen edellytyksenä. Varhaiskasvatuksen toimintakulttuuri on laaja kokonaisuus, joka rakentuu monista tekijöistä. Henkilöstön jäsenten on tärkeä ymmärtää arvojensa, tietojensa ja uskomustensa vaikutus omaan toimintaansa sekä tiedostaa että heidän tapansa toimia ja olla vuorovaikutuksessa keskenään välittyy myös mallina lapsille. Toimintakulttuuri muuttuu jatkuvasti ja siksi sitä tuleekin kehittää arvioiden monen näkökulman kautta.

Muodostettiin viisi ryhmää toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavien viiden periaatteen mukaisesti: Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä; leikkiin ja vuorovaikutukseen kannustava yhteisö; osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo; kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus sekä hyvinvointi, turvallisuus ja kestävä elämäntapa. Tarkoitus oli ryhmissä avata aihetta, käydä keskustelua sekä tämän keskustelun tiivistelmänä tuottaa aiheesta esitys hyödyntämällä jotain seuraavista mobiilisovelluksista: iMovie, PuppetPals2 tai Toontastic. Esityksen kohderyhmäksi valitsimme aikuiset. Keskustelua syntyi runsaasti ja hienoja, hyvin erilaisia esityksiä aiheista syntyi. Yksi ryhmistä jätti esityksen tekemättä, koska kokivat keskustelun aiheesta niin tärkeänä, etteivät halunneet hukata hetkeäkään sovellusten haltuunottoon.

Tämä päivä vahvisti ajatusta siitä, että jatkossakin järjestetään tilaisuuksia normaalin työpäivän ulkopuolella, päiviä tai vähintään muutaman tunnin yhtäjaksoisia kokoontumisia henkilöstölle, jossa on mahdollista keskittyä pitkäjänteisesti yhteiseen keskusteluun, kehittämiseen ja innovointiin.  Toimintakulttuurin kehittäminen ja kehittyminen tarvitsevat arvostusta ja luottamusta rakentavaa dialogia, yhteisiä keskusteluja ja tavoitteellista työskentelyä, jotta yhteinen toiminta-ajatus ja toiminnan tavoitteet näkyvät arjen työn käytännöissä.