360° kuvaaminen hämmästytti helppoudellaan ja nopeudellaan. Yksi napin painallus ja 360° kuva on valmis käytettäväksi. Kamerat ovat pieniä ja yksinkertaisia käyttää. Kuvaaminen onnistuu osassa kameroista langattomasti mobiililaitteelta ja samalla onnistuu myöskin kuvan säätäminen. Lisäsimme 360° kuvia osaksi ThingLink-kuvia ja loimme siten mielikuvaa median sisällä toimivasta oppimateriaalista, josta pääsee helposti siirtymään aihepiirin sisällä visuaalisesti helpossa ja mainiossa ympäristössä. Lisäksi tutustuimme 360° videoiden ja VR-sisältöjen eroon lasien avulla. 360° videoista tuotetussa VR-todellisuudessa ei voi liikkua muutoin kuin päätä pyörittämällä. HTC Vive VR-lasien avulla puolestaan VR-maailmassa voi liikkua ja esimerkiksi maalata tai piirtää 3D- maailmassa. Käytimme tässä TiltBrush-sovellusta. Opimme myös, että tällä hetkellä ei vielä ole mahdollista päästä samaan VR-maailmaan toisten kanssa, ainakaan kuluttajille suunnattujen välineiden avulla. Tämä mahdollisuus on kuitenkin koko ajan työn alla alan toimijoiden pöydällä (mm. Engaged-sovellus) ja se on tulossa vahvasti markkinoille lähiaikoina. Kokemus oli kaiken kaikkiaan hämmästyttävän toimiva ja sellaisenaan siirrettävissä osaksi opetusta. VR-kokemukset tarjottiin meille steam-pelialustan kautta. Lähitulevaisuudessa kannattaa seurata Googlen Daydream-välineiden lanseerausta. Samassa kannattaa seurata Google Expeditions alustan kehittymistä. Lisäksi suosittelemme seuraamaan keskustelua Voices of VR -blogissa.

 

Lisäksi tutustuimme ilmiöoppimisen toteuttamiseen eri alustoja käyttäen ilmiöoppimisen asiantuntijaopettaja Jesse Jarvan johdolla. Esillä olivat GAFEn ja O365-alustan eri sovelluksia ja niiden yhteiskäyttöä esimerkiksi sivustojen avulla. Ilmiöoppimisessa oppilaan oppimisprosessin aikainen arviointi nousi keskusteluun voimakkaasti opettajien kesken - samoin portfolio-omainen dokumentaatio. Digitaaliset alustat koettiin hieman kankeiksi luovan työskentelyn lomaan, mutta toisaalta myöskin ymmärrettiin niiden dokumentointia, yhteistoiminnallista prosessointia ja yksilön/ryhmän prosessin aikaisen ajattelun näkyväksi tekemisen mahdollisuudet. Samoin myönnettiin, että erilaisin testityökaluin saadaan helposti koottua prosessin aikainen arviointimateriaali opettajan arvioinnin tueksi. Esittämiseen liittyvä mediallinen näkökulma nousi myöskin vahvasti pohdinnoissa esille.

 

 

Opettajia houkuteltiin osallistumaan oppilaiden kanssa myöskin First Lego League -kilpailuun. Automaatioinsinööri Pekka Pihola, luokanopettaja ja kasvatustieteen tohtori Tapani Saarinen oppilaineen ja opettaja Markku Elo kertoivat, kuinka FLL- kilpailuun osallistutaan, valmistaudutaan ja kuinka siellä onnistutaan. Ajattelun taitojen kehittämiseen suunnattu kilpailu ohjaa osallistujia tiedetehtävien avulla syvälle ongelmanratkaisun ytimeen. 

 

Oppilaalta oppilaalle annettavan positiivisen palautteen organisoimiseen saimme esittelyn Mightifier-sovellukseen. Sovellus voi todella edesauttaa oppilaiden välistä yhteyden luomista luokassa ja luoda myönteisempää mielikuvaa itsestä, muista ja koko kouluyhteisöstä.