Skapad: 11.09.2017
Rakennetaan uuden varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaisia oppimisympäristöjä välineistöineen. Suunnitellaan, kehitetään, arvioidaan ja toimeenpannaan pedagogispainotteista varhaiskasvatusta. Lapset ovat vahvasti osallisia ja aktiivisia toimijoita erilaisissa toiminnoissa. Varhaiskasvattajien osaaminen vahvistuu työn ja kokeilun kautta. Jaetaan hyviä käytänteitä seudullisesti vakas-kehittämishankeen verkostossa, joka on luotu aikaisemmassa yhteistyökuviossa. Ollaan aktiivisia median suuntaan ja päivitetään varhaiskasvatuksen facebook-sivustoa kuvin ja sanoin. Hyödynnetään vanhempien osallisuutta toiminnan kehittämisessa ja arvioinnissa.
Lilli tiimin tapaamisten sisältöjä:
6.9.2017
Kokoontuminen päiväkodinjohtajien kanssa aloituspalaveriin, jossa sovittiin hanketiimin kokoonpanoa, aikataulua ja sisältöjä Liikkuen, leikkien, iloisesti oppien -hankkeelle kirjattujen tavoitteiden pohjalta. Sovittiin työnimeksi LILLI-tiimi.
21.9.2017
Koko valikoitunut LILLI-tiimi (15 henkilöä) paneutui yhdessä oppimisympäristö -termiin, mitä kaikkea se sisältää fyysisen oppimisympäristön lisäksi; myös päiväkodin ulkopuolella olevien fyysisten oppimisympäristöjen tietoista käyttöönottoa. Mitä ovat sosiaalinen ja psyykkinen oppimisympäristö? Millaista toimintakulttuuria ylläpidämme? Miten suunnittelu ja arviointi toteutetaan? Käytiin läpi Kivalo-opiston kurssitarjotinta.
Laitetiin 'mietintämyssyihin' kartoittaa taloissa koulutustarpeita ja Kivalo-opiston kanssa tehtävää yhteistyötä. Mitä kursseja/ koulutuksia lapsille/ henkilökunnalle tarvitaan? Tarvikehankinnat päätettiin ottaa puheeksi vasta myöhemmin, aloitamme koulutuksilla ja kurssituksilla.
12.10.2017
Käytiin lähemmin läpi toimintakulttuuria ja sen vaikutusta oppimisympäristöihin sekä taloista tulleita koulutus/ kurssitarpeet. Tarvelista toimitetaan Kivalo-opistolle, jossa tutkitaan heidän mahdollisuutensa vastata nousseisiin tarpeisiin. LILLI -hankkeelle suunnitellaan oma esite tmv.
10.11.2017
Käsiteltiin Kivalo-opiston vastausta koulutusten ja kurssien osalta; lähes kaikki saadaan järjestettyä heidän kauttaan. Aluksi sovittiin toteutusajaksi kevät 2018. Jatkoneuvottelut toteutusten osalta käydään päiväkotien johtajien ja opettajien välillä. Päiväkodinjohtajat, rehtorit ja hallinto kävivät tutustumismatkalla Kokkolassa Torkinmäen koulussa ja päiväkodissa 27.10.2017 saamassa uutta innostusta oppimisympäristöjen suunnitteluun. Tästä annettiin palautetta LILLI-tiimiläisille.
Palaverissa suunniteltiin LILLI -tiimin työskentelyä jatkossa, kartoitettiin pienryhmätoiminnan toteuttamistapoja kentällä ja keskusteltiin lasten osallistamista oppimisympäristöjen arviointiin. Kenttätehtäväksi sovittiin oppimisympäristöt lapsen silmin; pohjana Vasun käyttöoppaan Tunnetäplät, Aarrekartta tai yksikön oma kehittelemä arviointitapa.
Kukin päiväkoti tekee oman LILLI -suunnitelman suunnitelma-/ arviointipohjaan ja lisäksi pitää 'oppimispäiväkirjaa' toteutuksesta taulukkopohjaan.
25.1.2018
Päiväkodeissa oli osallistettu lapset oppimisympäristöjen suunnitteluun monin eri tavoin, jotkut olivat koonneet lasten näkemykset unelmapäiväkodista, joissakin lapset olivat saanet merkata tunnekorteilla päiväkodin oppimisympäristöt, yhdessä päiväkodissa aikuiset olivat kuvanneet erilaisia oppimisympäristöjä ja lapset olivat äänestäneet (purkkiin helmi) hyväksi kokemiaan ympäristöjä, joissain taloissa lapsi oli tuonut kotoa pehmolelun vierailemaan ja hän esitteli sitten 'vieraalleen' päiväkodin leikkipaikat. Tällä tavalla aikuiset saivat tietoa lasten ajatuksista, kuunnellessaan lapsen esittelykierrosta.
Näiden työskentelyjen myötä aikuiset muuttivat oppimisympäristöjä esim. lasten pelottavaksi merkitsemään vietiin kohdevalo, leikkivälineiden esillepanoja muutettiin- hyllyltä lattialle, karsimalla välineistön määrää jne. Aikuisille tuli hoksauksia: useammin pitäisi istua alas lasten kanssa arjessa kuulemaan ja näkemään lasten toiveita. aikuisten sensitiivisen läsnäolon vaikutus lapsiin ja lasten leikkeihin, aikuiset saivat hyvää tietoa, mistä lapset tykkäävät ja siitä kirjosta, miten eri tavalla lapset kokevat asiat keskenäänkin.
Kivalo-opiston opettajien johdolla on aloitettu työpajoja ja oppimisympäristöjen muokkausta. On tehty tilaa kädentöille, draama- ja tunnekasvatukselle, musiikille, nukketeatterille, liikunnalle ja luonnolle sekä digitaidoille. Kevätkauden aikana otetaan haltuun em. asioita ja muokataan oppimisympäristöjä ja toimintakulttuuria niiden myötä.
Tavoitteena on koululaisten kevätnäyttelyyn osallistuminen Kemin taidemuseolla 11.-27.5.2018 LILLI -hankkeen myötä - tuotoksia, kuvia, videoita...
1.3.2018
Teimme tilannekatsausta, miten yhteistyö Kivalo-opiston kanssa kentällä on lähtenyt käyntiin. Positiivista nostetta oli havaittavissa joka suunnalta. Kokemusta, että lapset ovat innostuneita ja uusia hoksauksia opimisympäristö- ja toiminnan kehittämisen näkökulmasta oli tullut.
Kävimme pienissä ryhmissä keskusteluja siitä, mitä oppimisympäristö -näkökulmasta vaaditaan, jotta varhaiskasvatuksessa päästäisiin tavoitteisiin. Ympäristöön, jossa lapsi saa olla ja häntä kannustetaan olemaan innovatiivinen, sosiaalisesti taitava, omilla aivoilla ajatteleva, aktiivinen, iloinen, vaikuttava pieni kansalainen. Ja toisaalta siellä toimisi pedagogi/ aikuinen, joka on aktiivisesti läsnäoleva, lasten aloitteisiin tarttuva, toiminnasta kiinnostunut, oppimisympäristöä rikastava, vasu-tietoinen, osallistava, sensitiivisyyden, yhteisöllisyyden, yksilöllisyyden ja tasa-arvon omaava. Esiin nousi hyviä asioita: pedagogiset sopimukset, leikkirauha; myös aikuisille - leikkivää lasta ja aikuista ei saa häiritä, tulee tarkistella omia asenteita ja työyhteisön toimintakulttuuria, puhelinaikojen käyttöönotto, kiellot muunnetaan uusiksi sallituiksi toimintatavoiksi, mielikuvituksen käyttöönotto/ joustavuus oppimisympäritöissä.
Välitehtäväksi jäi 6.4.18 mennessä kirjata esiin nousseet koulutustoiveet/ tutor -toiminta, materiaali- ja välinehankintatarpeet sekä pohtia myös suuntaa antavaa euromäärää kunkin yksikön osalta.
12.4.2018
Kentällä oli käyty pohdintaa siitä, miten he LILLI -hankkeen toivotaan auttavan kutakin yksikköä jatkossa. Päiväkodit ovat listanneet tarpeitaan ja löytäneet suhteellisen pitkän listan myös hankintoja, jolla voisivat rikastaa, kehittää ja edistää lasten oppimisympäristöjä. Tämän osalta palaamme vielä tarkentamaan ja yksilöimään niitä.
Kemiin on tulossa suuria muutoksia seuraavien vuosien myötä; ensi vuonna rakennetaan uusi 194-paikkainen päiväkoti ja seuraavana vuonna aletaan muutostyöt koululla, joka korjataan ja laajennetaan monitoimitaloksi, johon sisällytetään myös varhaiskasvatus. Näiden muutosten myötä lakkautetaan päiväkoteja ja luodaan uusia rakenteita. Tässä tarvitaan yhteistä pedagogista mietintää ja toimintakulttuurikeskusteluja. Riittävän yhteinen ymmärrys asioista ja priorisoinneista on tarpeen.
Myös yhteiset koulutukset ja tutor-toiminta nousivat esiin ja niitä kartoitetaan. Näiden toteuttamisajankohta sovittiin syksyksi.
Totesimme, että olemme kulkeneet polkua, jossa on mietitty toimintakulttuuria, sen toimivuutta ja kehittämistarpeita ja rikastamista. Sitten olemme syventyneet pedagogiikan tarkasteluun ja nyt suuntasimme katseet hankintoihin. Toimintakulttuurin muokkaus on kaiken aikaa mukana oppimisympäristöjen kehittämishankkeessa. Kävimme läpi oppimisympäristöasioita erilaisten esimerkkien kautta.
Välitehtäväksi sovittiin, että kussakin päiväkodissa joissakin arjen tilanteissa havainnoidaan, miten olemassaolevat oppimisympäristöt vastaavat laaja-alaisen osaamisen ja oppimisen alueiden tavoitteisiin? Miltä tämä näyttää aikuisten silmin ja mitä lapset kertovat tai mitä lasten toiminnan havainnointi viestii asiasta? Tehtävän palautus on 14.5.2018.
Tämän lisäksi päiväkodeista kerätään tuotoksia Kemin taidemuseon kevätnäyttelyä varten.
24.5.2018
Tällä kokoontumiskerralla katsottiin kooste välitehtävästä: laaja-alainen osaaminen oppimisympäristöissä. Kukin talo oli ottanut jonkin toiminnon arjestaan joltakin osaamisen alueelta ja tarkastellut sitä laaja-alaisen osaamisen näkökulmasta huomioiden oppimisympäristön ja toimintakulttuurinsa. Jonkin verran tehtävä oli tuottanut päänvaivaa arjessa, mutta toisaalta tehtävä oli vahvistaminut uuden varhaiskasvatussuunnitelman esiin tulemista arjen toiminnassa. Tehtävä toi kaavakkeen myötä esiin varhaiskasvatustyön moninaisuuden. Kentällä on haasteena kirjata toimintaansa, mutta toisaalta huomattiin, että kirjauksen myötä työn moninaisuus, tavoitteellisuus, suunnitelmallisuus, pedagogiikka jne. tulee näkyväksi niin ammattilaisille itselleen kuin vaikkapa huoltajille. Tällaista oman työn tarkastelua on suotavaa jatkaa arjessa, näin myös arviointi helpottuu ja sen myötä työn kehittäminen. Lasten osallistaminen tuo uusia näkökulmia ja sitouttaa sekä rohkaisee lapsia toimimaan. Tämän välitehtävän myötä joissakin päiväkodeissa oli käyty syvempääkin keskustelua ja arviointia sekä tehty havaintoja lasten ideoista, niiden toteutuksista ja lasten kehittymisestä näiden myötä.
Koulutustoiveista on noussut esille yhteiset koulutuslauantait. Syyskuussa on tulossa yksi, joka liittyy tuleviin oppimisympäristöjen muutoksiin. Lisäksi haetaan vahvuutta toimintaan ja laajempaan oppimisympäristöjen hyväksikäyttöön syksyllä Metsämörri- ja draamakoulutuksista. Keväällä on tarkoitus paneutua koko varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin kehittämiseen mahdollisesti konstellaatio -koulutuksen myötävaikutuksella.
Varhaiskasvatuksen laajentuneet oppimisympäristöt näkyivät myös Kemiläinen-lehdessä http://www.kemi.fi/wp-content/uploads/2018/06/kemilainen-2-2018.pdf.
Seuraavat tapaamiset sovimme syksyksi ja jäämme nyt kesäajan touhujen pariin päivystyskuvioiden myötä. Nyt oppimisympäristöt varmaan vaihtuu pitkälti ulos, mikäli tämä kesäinen ilmanala jatkuu näin hienona. Toki lapsilla on kivaa ulkona sateellakin :)
13.9.2018
Kaunis kesä on takana ja paljon iloisia muistoja mielessä. Kokoonnuimme Lilli-tiimin kanssa katsastamaan uutta toimivuotta. Alkuun sopi hyvin aamun ajatuksista bongattu lausahdus: Ethän koskaan luovu unelmastasi vain siksi, että sen saavuttamiseen kuluisi liian pitkä aika? Aika kuluu joka tapauksessa.
Varhaiskasvatus kaikkinensa ja siinä ohessa oppimisympäristöjen suunnittelu on todella kokoaikaista, kauaskantoista puuhaa. Tarvitsemme tarmoa, tahtoa, toiveita, tavoitteita ja toteutuksia niin itsessämme kuin yhteisöissä yhdessä.
Keskustelimme aiheista: Mitä oppimisympäristöissä on tapahtunut viime syksyyn verrattuna? Mitä hyviä hoksauksia/ käytänteitä on ilmaantunut? Mihin panostatte kuluvan toimikautena/ -vuonna oppimisympäristöjen suhteen? Tuli ilmi, että jokaisessa päiväkodissa oli pohdittu käytännössä erilaisia ratkaisuja, miten lisätä lasten hyvinvointia ja mahdollistaa lapsille osallistava toiminta. Pari- ja pienryhmätoiminta nousivat esiin joka päiväkodin kommenteissa samoin ulkona työskentely. Näiden myötä on havaittu saatavan hyviä vaikutuksia mm. rauhallisuus ryhmässä on lisääntynyt ja lasten pitkäjänteinen työskentely on mahdollistunut. Yleensä ottaen lasten leikkitaidot ja arjentaidot ovat parantuneet. Oppimisympäristöjen muokkausta on tehty lasten kanssa ja heidän aloitteistaan. Myös huoltajat ovat havainneet muutoksia. Iloa on tuottanut myös saatu koulutuksellinen tuki ja materiaalihankinnat. Nyt toiveissa on tablettien lisäystä ryhmiin yhteistyössä tietohallintokeskuksen kanssa.
Keskustelimme myös toimintakulttuurista, siitä miten tärkeää on keskinäinen luottamus ja vuorovaikutteinen puhe, positiivinen/ myönteinen lähestymistapa niin asioihin kuin ihmisiin nähden. Se että etsitään ratkaisuja eteentulleisiin tilanteisiin eikä jäädä puutepuheeseen, saa aikaan toimia, kehittämisen asennetta ja nostaa innostusta, ideoita ja iloa.
Sovittiin, että päiväkodit dokumentoivat kuvin arkea ja oppimisympäristöjen kehittymistä. Osallistumme myös Taiteiden yöhön lasten töiden näyttelyllä. Teemana on 'Satumaista taidetta'.
Oppimis- ja leikkiympäristöt - kolmas kasvattaja? -koulutus Kemin varhaiskasvatusväelle toteutuu la 22.9.2018, kouluttajana on Hanne Nyman Hannelandiasta.
25.10.2018
Loimme katsauksen kentän kuulumisiin. Kaikissa päiväkodeissa oli tartuttu haasteeseen muokata oppimisympäristöjä. Lapset ovat osallistuneet puuhaan ja antaneet oman panoksensa. Myös huoltajien osallistaminen on vahvistunut. Kävimme keskusteluja siitä, miten osallistaminen on mahdollistunut ja vinkkejä jaettiin. Jotkut vanhemmat ovat esim. tarjonneet ja tuoneet materiaalitankkausta päiväkoteihin, pikku kenguru (pehmolelu) on vieraillut pienten lasten kodeissa lapsen mukana ja siellä reissuvihkoon on kirjattu/kuvattu, mitä pikku kenguru on nähnyt ja tehnyt vierailun aikana. Tuotoksia ja tarinoita on jaettu sitten ryhmässä yhteisesti ison kengurun kanssa. Kokemuksena on, että lapset ovat ryhmäytyneet paremmin tämän yhteisen kengurutarinan myötä. Huoltajilta on tullut myös tarjousta vetää esim. jalkapalloilua. Kaikesta tästä jäi myös LILLI-kokoontumisessa hyvä tekemisen ja kehittämisen draivi päällimmäiseksi.
Päiväkodeissa on tehty pedagogista dokumentointia ja osa siitä on kuvien muodossa lisätty myös oppimaisema.fi -sivustolle. Niistä näkyy, että lapset eri puolilla Kemiä ovat saaneet touhuta erilaisissa oppimisympäristöissä niin sisällä kuin ulkona. Lasten satumaista taidetta on esillä Kemin kirjastossa 18.10. - 30.11.2018 sekä Kemin koulut 140v näyttelyssä kaupungintalolla.
Lilli -hankerahoilla on mahdollistunut oppimisympäristöjen rikastaminen. Vielä on matkaa jäljellä hankkeenkin osalta. Digi-laitteet antavat odottaa itseään, mutta tilaus on jo sisällä. Kun ne saadaan, lisäävät ne omalta osaltaan uudistumista/ uudistamista ja toiminnan ulottuvuuksia. Digilaitteiden valtaa pohdimme myös sen varjopuolelta. Onko ne esim. huoltajilla aikasyöppö, joka haurastuttaa yhteyttä lapseen ja lapsen tärkeisiin asioihin. Ja miten puuttua siihen. Osassa päiväkoteja oli laitettu esille huomautus lapsen tärkeään hetkeen (tuonti/haku) valmistautumisesta ilman puhelinta. Joissakin asia toimii hyvin ja lapsi saa tarvitsemansa huomion, mutta vielä tarvitaan säätöä ja ohjausta.
Keskusteluissa pohdimme myös uudessa laissakin esiin nostettuja aiheita. Esimerkiksi toimintavuosisuunnitelmaan on merkitty Kemissä 0-toleranssi kiusaamiselle. Tämän todeksi tekeminen vaatii kaikilta aikuisilta valpasta havainnointia ja asioihin tarttumista sekä ohjausta. Yhdessä tehden ja sama tavoite mielessä tämäkin tulee mahdolliseksi. Itsesäätelytaitojen vahvistaminen on osa kiusaamisen ennaltaehkäisemistä.
Leikin merkityksellisestä roolista keskustelimme ja siitä, miten tärkeä rooli aikuisen aidolla läsnäololla siinä on. Kokemuksen kautta siitä on saatu positiivista nostetta. Syksyn lauantaikoulutuksesta väki oli saanut innostusta lähteä lisäkehittämään ja muokkaamaan oppimisympäristöjään, tarinoimaan sekä tarttumaan lasten tarinoihin ja tarjoumiin.
Välitehtäväksi jaettiin arviointi suhteessa itseensä/ omaan toimintaansa sekä lasten arviointi päiväkodista ja sen aikuisista. Tähän on seutukunnassa luotu yhteiset kaavakkeet. Tästä tehdään kooste seuraavaan tapaamiseen.
22.11.2018
Välitehtävänä kentällä oli lasten tekemä arviointi työtekijöiden toiminnasta sekä työntekijän itsearviointi. Tuloksen pohjalta voi sanoa, että sinänsä tulos kertoi varsin positiivista viestiä. Lapset pääosin olivat antaneet myönteistä palautetta siitä, miten aikuiset heidän mielestään lapsen huomioivat ja miten aikuiset käyttäytyvät suhteessa lapsiin. Lapset kertoivat, että leikkikavereita heillä päiväkodissa on. Tämä 'lapsihaastattelu' innoitti lapset ryhmän toiminnan suunnitteluunkin samalla.
Mitään aihetta Ruususen uneen ei tulos kuitenkaan anna. Ei niin hyvää, etteikö olisi mahdollisuuksia parantaa jotain. Hoksauksia tuli: esimerkiksi se, että lapset kokevat tervehtimisen selvemmin heille tarkoitetuksi, kun tervehdykseen liitetään heidän nimensä. Sinänsä selvä asia, mutta huomataanko se aina arjessa? Lasten tasolle laskeutuminen on myös koettu merkitykselliseksi - katsekontakti ja aito läsnäolo/ lapsen kuunteleminen ja kuuleminen. Pienryhmätoiminnan tarjoamat mahdollisuudet myös nousivat esiin.
Lapsen pään yli puhumisen aikuiset huomioivat myös aiheuttavan rauhattomuutta lapsiryhmässä. Kysymykset laittoivat aikuiset pohtimaan omia toimintamallejaan arjen keskellä. Tiimeissä oli tullut näkyväksi, että yhteistä keskustelua lasten tuottamista vastauksista on tarpeen käydä toiminnan ja toimintakulttuurin kehittämiseksi.
Kävimme keskustelua siitä, miten paljon vaikutusta on siinä, miten sanamme asetamme - pitääkö meidän vai onko meille mahdollista? Onko pakko vai saammeko? Mistä kiire syntyy? Kenellä on kiire? Mihin on kiire? Onko kiireelle tehtävissä mitään? Ja lopulta onko kiirettä lainkaan, vaan onko se asenne meissä?
Nyt on valoa tunnelin päässä digilaitteiden suhteen. Ennen joulua kuulemma tulevat... Kukin päiväkoti laatii digilaitteiden käyttösuunnitelman kevätkaudelle, jonka lähettävät 15.12.18 mennessä Sinikalle. Kevään lopulla on mielenkiintoista arvioida suunnitelman toteutumista ja edetä jatkokehittelyyn.
Kevätkaudelle on tarjolla vielä metsämörri-, draama- ja konstellaatiokoulutusta. Näillä eväin eteenpäin kohti uusia seikkailuja. Lopuksi jakoon tuli linkkilista. Uudenvuoden jälkeen palataan LILLI- tapaamisiin vielä viimeiseksi puolivuotiskaudeksi.
VUOSI VAIHTUI. Kemillä on 150v -juhlavuosi.
24.1.19
Vuosi vaihtui ja kokoonnuimme joulutauon jälkeen Lilli-hankkeen äärelle pohtimaan varhaiskasvatuksen oppimisympäristöasioita. Aluksi asiaan virittäytymiseen katsoimme yhdessä videon youtubesta tasa-arvoisesta kohtaamisesta päiväkodissa. Se herätti keskustelua, miten havainnoimme oppimisympäristöjä tästä näkökulmasta ja että tämä on tärkeä ja myös varhaiskasvatussuunnitelman velvoittama näkökulma. Tässäkin asiassa on tarpeen olla avoin ja havainnoiva.
Sitten siirryimme välitehtäviin. Kukin yksikkö oli tehnyt digisuunnitelman, koska Lilli-porjektin myötä pystyimme kartuttamaan digivälineistöä. Monia hyviä havaintoja nousi suunnitelmissa ja keskusteluissa esiin. Esimerkiksi se, että tarkoituksena ei ole ruutuajan lisääminen, vaan käyttää digivälineistöä oppimisen välineenä.
Todettiin, että on eduksi, että kaikki aikuiset opettelisivat laitteiden käytön eikä sitä sälytettäisi vain muutamien harteille. Tähän tarvitaan työntekijöiden sitoutumista digilaitteiden käyttöön ottamiseen ja pohdittiin myös tarvetta yhteisten pelisääntöjen laatimista laitteiden käyttöön liittyen. Tablettien monipuolinen käyttöönotto vaatii niin työntekijöiden kuin lapsien rohkaisua. Tabletit ovat yksi tapa laajentaa toimintaa ns. uuteen oppimisympäristöön.
Esille tuotiin kuinka digilaitteistoja voidaan hyödyntää monipuolisesti oppimisen ja laaja-alaisen osaamisen eri alueilla. Myös arjen vuorovaikutushaasteiden poistamisessa nähtiin digilaitteet apuvälineenä esim. kun vanhempien kanssa on kielimuuri eikä kuulumisia voi vaihtaa vapaasti sanalliseti, niin kuvien avulla he pääsevät näkemään mitä päiväkodissa päivän aikana tapahtuu. Yleensä ottaenkin päivittäisen toiminnan dokumentointi esim. valokuvaseinät on koettu toimiviksi. Digivälineiden avulla harjoittellaan erilaisia monilukutaitoon liittyviä taitoja. Lapsi oppii viestimään monipuolisin menetelmin, häntä kannustetaan tulkitsemaan eri tavoin tuotettuja viestejä.
Suunnitelmiin oli kirjattu, miten erilaisia projekteja totetutettaessa, lapset voivat hakea tietoa itse. Päiväkodin tablettien myötä saa digimahdollisuuden nekin lapset, joille se ei ole mahdollista kotona. Lasten itsetunnon vahvistamisen ja osallisuuden näkökulma nousi esiin myös: ‘Lapsille tulee käsitys oman osallisuuden tärkeydestä, kun oma aihe käsitellään hyvin ja siinä hetkessä.’ Lasten yllättäin esiin nostamien aiheiden käsittely ja tiedon syventäminen onnistuu tablettien myötä. Digilaitteiden hyödyntänminen toiminnassa esim. erilaisia luonteenpiirteiden tarkastelussa, tunteiden ilmaisussa jne.
Keskustelimme myös tarinallisesta leikistä, siitä kuinka lapset voidaan nähdä leikin asiantuntijoina ja aikuiset oppijoina kehittymässä ja kehittämässä leikkitoimintaa.
Lopuksi pohdimme laajempia linjauksia toimintakulttuurin muodostumisesta ja vaikutuksista. Siitä miten kunkin ajatukset muodostuvat. Ajattelemmeko lähtökohtaisesti Mitä kohti haluan mennä? vai Mitä haluan välttää? Ja muistammeko sen tosiasian, että se kasvaa ja vahvistuu, mihin kiinnitämme huomiota. Tämän vuoksi on huomioitava myös omien ajatusten, asenteiden ja uskomusten tarkastelu.
Yleensäkin työssä ja myös elämässä tulee muistaa tavoitteen asettamisen ja suunnitelman tekemisen tärkeys, jotta toiminnan/ työskentelyn suunta on selvä niin itselle kuin muille osapuolille. Kun asiat ovat selvät ja aukipuhutut siitä huokuu toimintaympäristöön selkeyttä ja rauhaa.
Opetuksessa tulee ottaa huomioon oppilaiden ikäkausi ja yksilöllisyys. Miten se meillä käytännössä toteutetaan, miten lapsille mahdollistetaan oman työn suunnittelemisen harjoitteleminen yhdessä muiden kanssa ja miten sitä ohjataan. Millaiset ovat ryhmiin/ pienryhmiin jakojen perusteet? Kuka/ ketkä jakaa? Voiko olla eri määrä eri aikuisten ohjauksessa? Jaetaanko ikä-/taito-/ kaveri- tms. ryhmiin?...Mitä muuta huomioitavaa? Entä miten työtavat ja -välineistö valitaan, että lasten tarpeet, mielenkiinnon kohteet ja vahvuudet tulevat huomioiduksi. Miten suunnitellaan? Miten arvioidaan? Keiden toimesta nämä tehdään? Laajojen asioiden pilkkominen pieniin osiin selkeyttää ja vahvistaa onnistumista. Kun tavoite ja koordinaatit ovat yhteisesti tehty näkyväksi, tavoitteellisen ja tuloksellisen työn tekeminen onnistuu. Tahtoa, tekemistä, tarmoa ja toiveikkuutta matkalla tarvitaan. Suuntaamme yhdessä kohti parempaa huomista ja tehdään uudet leikkiin innostavat maailmat näkyväksi.
Välitehtäväksi sovittiin, että yksiköissä kirjataan ylös Lilli-hankkeen toteutumaa, toimintaa ja suunnitelmia arvioiden.
28.2.2019
Kokoontumisessa keskusteltiin siitä, mikä lauantain 16.2.2019 Jani Romanin vetämän Kemin varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin kehittäminen systeemisen ymmärryksen ja konstellaation keinoin -koulutuksen anti oli ja oliko sillä ollut vaikutuksia oppimisympäristöihin ja toimintakulttuuriin. Ihmisten väliset suhteet ovat moninaiset ja vaativat monenlaista osaamista sekä sensitiivisyyttä. Käyttäytymisen taustalla toimivat arvot ja asenteet on hyvä havaita ja ottaa huomioon. Tämä asia on pitkälti itsetutkiskelua, mutta se samalla antaa laajempaa ymmärrystä, miten asiat meidän ihmisten kesken etenee,mitkä ovat tosiasioita ja mitkä tunteita tai tulkintaa. Koulutus oli herättänyt keskusteluja kentällä, miten muokata oppimisympäristöjä niin, että esim. tiedonkulku mahdollistuu parhaiten, miten omalta osaltaan voi vaikuttaa asioiden sujumiseen pienillä muutoksilla arjessa
.
Pohdintatehtävänä tässä tapaamisessa oli keskustella ryhmien toimivuudesta/ toimintakulttuurista seuraavien Positiivareista bongattujen kysymysten kautta eli onko ryhmämme oikeilla jäljillä?
Sovittiin, että kussakin talossa voidaan, tätä kysymyspakettia hyväksi käyttäen, suorittaa itsearviointia ja sitten ryhmän itsearviointia yhdessä.Tämän jälkeen vastauksista keskustellaan ryhmässä ja ryhdytään tarvittaviin yhdessä sovittuihin toimenpiteisiin. Kysymykset voi ottaa pienemmissä erissä keskustelun pohjaksi ja jokaisella on omalta osaltaan vastuu asioiden etenemisestä/ kehittämisestä lasten hyvinvoinnin tukemisen suuntaan. ‘Selvitä itsellesi, miksi suoritat tehtävän ja pidä se mielessäsi. Kuvittele millaiselta työ näyttää loppuun suoritettuna. Jaa tehtävä osiin, jotta niitä on helpompi käsitellä ja hoida ne yksi kerrallaan.’
Nostettiin esiin liikkuvat oppimisympäristöt. Miten ne rikastavat toimintaa ja lasten osallistamista. Ideoitiin erilaisia rullilla liikkuvia pöytä/seinä/vaunu mahdollisuuksia: valokuvaamo, salapoliisi, keräily, värit, koodit, lajittelu, laboratorio, kokeilu, tutkimus, tiede, taide jne lasten mielenkiinnon kohteiden mukaan.
Seuraavassa kokoontumisessa 4.4.2019 tarkastellaan, missä nyt ollaan. Arviointia tiedossa.
Grundare: Sinikka Himola
| Titel | Datum | Kommentarer |
| Oppimisympäristöt ja oppimisen alueet | 16.05 2018 klo 15:42 | 0 |