Kun astuu sisään Vaajakosken uuden koulun
pääovesta, saapuu suoraan korkeaan monitoimitilaan, joka
toimii aulana, ruokalana, juhlatilaisuuksissa ravintolana sekä
tauko-, kokous- ja opetustilana. Ensimmäinen
ruokapöytä on viiden metrin päässä
ulko-ovesta.
Koulun rehtori Seija Nykänen sanoo,
että aula on tilankäytön, toiminnallisuuden ja
rahansäästön kannalta erinomainen ratkaisu. Jos
jotain negatiivista hakee, se on intiimiyden puute. Tilan korkea
osa ulottuu kolmanteen kerrokseen asti ja luonnonvalo tulvii
sisään lasiseinän läpi.
Seuraavaksi katse kiinnittyy oppilaisiin, jotka kulkevat
käytävillä sukkasillaan. Tämä johtuu
koulussa toteutettavista Terve talo
-käytännöistä. Kun kenkiä ei pidetä
sisällä, ei lattioille tule hiekkaa. Näin pinnat
pysyvät kunnossa eiv&
Näytä lisää...
Kun astuu sisään Vaajakosken uuden koulun pääovesta, saapuu suoraan korkeaan monitoimitilaan, joka toimii aulana, ruokalana, juhlatilaisuuksissa ravintolana sekä tauko-, kokous- ja opetustilana. Ensimmäinen ruokapöytä on viiden metrin päässä ulko-ovesta.
Koulun rehtori Seija Nykänen sanoo, että aula on tilankäytön, toiminnallisuuden ja rahansäästön kannalta erinomainen ratkaisu. Jos jotain negatiivista hakee, se on intiimiyden puute. Tilan korkea osa ulottuu kolmanteen kerrokseen asti ja luonnonvalo tulvii sisään lasiseinän läpi.
Seuraavaksi katse kiinnittyy oppilaisiin, jotka kulkevat käytävillä sukkasillaan. Tämä johtuu koulussa toteutettavista Terve talo -käytännöistä. Kun kenkiä ei pidetä sisällä, ei lattioille tule hiekkaa. Näin pinnat pysyvät kunnossa eivätkä naarmuunnu, joten puhtaanapito on helpompaa.
Vaajakosken koulun suunnittelusta vastasi oululainen Linja Arkkitehdit Oy. Pääsuunnittelijana toimi arkkitehti Timo Koljonen. Hänen mukaansa periaatteessa normaali kouluprojekti oli yllättävän haastava kokonaisuus.
– Haasteena oli ison yksikön istuttaminen ympäristöön, missä ei aikaisemmin ollut yhtä kookasta rakennuskantaa. Vaikeusastetta lisäsi vanhan koulun sangen ahdas tontti. Lisäksi korkeuseroa oli tontilla 5–17 metriä, Koljonen sanoo.
Vaajakosken vanha koulu oli rakennettu takana olevan rinteen suuntaisesti ja rinteessä oli lähde, joka toi rakennuspaikkaan omat kosteustekniset haasteensa. Suunnittelun lähtökohtana oli saada rakennus pois rinteestä niin paljon kuin mahdollista.
– Muodoltaan rakennus muistuttaa kolmesormista hansikasta, missä sormenpäät osoittavat poispäin rinteestä. Tällä tavalla pystyimme keventämään muuten raskasta rakennusmassaa ja inhimillistämään sen mittakaavaa. Sormet myös jakavat pihaa, jolloin ala- ja yläkoulujen eri ikäryhmille saadaan omaa tilaa, vaikka koulussa yhteisöllisyys muuten korostuukin, Koljonen toteaa.
Vaajakosken koulu on noin 500 oppilaan yhtenäiskoulu (luokat 5-9). Koulussa ei ole erityisluokkia, mutta koulussa on joustavan perusopetuksen ryhmä. Oppilasennusteen mukaan yläkoululaisten määrä kasvaa vuoteen 2020 mennessä n. 630 oppilaaseen.
Koulun kehittämisprosessi aloitettiin syksyllä 2007, jolloin haettiin rahoitusta Opetushallitukselta oppimisympäristöjen kehittämishankkeeseen. Hakemus sisälsi viiden koulun oppimisympäristön kehittämishakemukset. Vaajakosken koulun henkilöstö valitsi vuonna 2007 didaktis-pedagogisen näkökulman oppimisympäristön kehittämiseen.
Lähde. Projektiuutiset: http://www.projektiuutiset.fi/fi/artikkelit/vaajakosken-koulu-jyvaskylassa
« Lyhennä 
