NOTICE! Project basic information is not available in English. Project information will be presented in other languages.
Alakoulun oppimisympäristö ja toimintakulttuuri joustavaksi ja ajanmukaiseksi |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Hankkeen perusideana on tilojen monikäyttöisyys ja modernin tietoteknologian hyödyntäminen oppimistulosten parantajana. Hankkeessa keskitytään äänisuihkujärjestelmän soveltamiseen oppimisessa. Hankkeen aikana pilotoidaan äänisuihkujärjestelmän soveltuvuutta erilaisiin tiloihin eri ikäisten oppilaiden ja erikokoisten ryhmien kanssa sekä useiden oppiaineiden käytössä. Äänisuihkuelementtien sijoittelun vaikutusta oppimistilanteeseen tutkitaan sijoittamalla niitä sekä luokkatiloihin että yleisiin tiloihin eri puolelle koulu. |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Hankkeen perusideana on tilojen monikäyttöisyys ja modernin tietoteknologian hyödyntäminen oppimistulosten parantajana. Hankkeessa keskitytään äänisuihkujärjestelmän soveltamiseen oppimisessa. Tilojen muuntojoustavuus on yksi tavoitteista ja tuloksia tullaan hyödyntämään myös uudessa koulussa sijaitsevan lähikirjaston toiminnan monipuolistamisessa. Oppilaat osallistetaan uuden äänisuihkuteknologian osalta käytön testaamiseen ja kehittämiseen keräämällä heiltä palautetta ja ideoita. Hankkeeseen sisällytetään katsaus äänisuihkujärjestelmien käytöstä, tutustumiskäyntejä vastaavantyyppistä teknologiaa käyttäviin paikkoihin sekä aktiivista suunnitteluyhteistyötä laitetoimitta Show more... |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Members | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Project files | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
|
 |
||||||||||||||||||
Tässä kuvataan kaikki kokeilun tulokset ja mahdolliset kokeilun aikana tehdyt tutkimukset sekä syntyneet innovaatiot.
Yleistä
Äänisuihkuja käytettin mahdollisimman innovatiivisesti oppimisen tukena eri luokka-asteilla ja eri oppiaineissa. Hankkeen aikana väliaikaisissa tiloissa toimittiin Living lab-tyyppisesti tavoitteena hyvien käytänteiden ja innovaatioiden siirtäminen uuteen kouluun syksyllä 2017. Hankkeen käynnistyessä henkilökunnalle ja oppilaille äänisuihkujen hyödyntäminen oppimistilanteissa oli aivan uutta. Pilottitoiminnan myötä kokeilimme useita erilaisia pedagogisia ja teknisiä äänisuihkujen käyttömahdollisuuksia, ja tuloksena syntyi lukuisia oppimista rikastuttavia tapoja hyödyntää äänisuihkuja alakoulun arjessa. Yhtenä keskeisenä tuloksena koemme opettajien asiantuntijuuden lisääntymisen laadukkaassa äänenkäsittelyssä ja äänisuihkujen pedagogisessa hyödyntämisessä. Positiivisena tuloksena voimme pitää myös sitä, että oppilaat ovat innokkaasti osallistuneet äänisuihkumateriaalin tuottamiseen. Oppilaat ovat kokeneet, että äänisuihkut tuovat viihtyisyyttä oppimisympäristöön ja vaihtelua oppitunneille.
Äänisuihkujen sijoittelu ja käyttötavat
Äänisuihkuja oli käytössä koulumme eri tiloissa: opettajien huoneessa, ruokalassa, luokissa (3 kpl), aulatiloissa ja kirjastossa. Opettajien huoneessa äänisuihkua käytettiin rentoutushetken luojana sohvan yläpuolella. Äänimaailmana oli musiikkia klassisesta viihdemusiikkiin sekä luonnon ääniä.
Ruokalaan tullessa oppilaita tervehti äänisuihkussa hyvän ja rauhallisen käytöksen ohjeet, jotka oppilaat laativat ja äänittivät itse. Kirjastossa voitiin kuunnella mm. viidakkokirjan tarinaa, ja samalla seurata tarinan etenemistä oppilaiden kuvittamana. Lisäksi kirjastossa oli kuunneltavana oppilaiden tekemiä kuunnelmia.
Aulatiloissa toteutettiin monialainen oppimiskokonaisuus aiheenaan Taikahuilu-ooppera. Oppilaat tutustuivat oopperan henkilöihin tehden heistä henkilökuvat ja -kuvaukset aulan seinille. Musiikki alkoi kuulua äänisuihkusta oppilaan mennessä tutustumaan oopperaan (liiketunnistin). Tämän lisäksi aulatilojen äänimaailmana oli esimerkiksi joululauluja, linnunlaulua ja klassista musiikkia.
Luokissa äänisuihkuja käytettiin mm. musiikin, satujen ja oppikirjojen tekstin kuunteluun. Satuja kuunneltiin esimerkiksi joulun aikaan ns. Tonttupajaviikolla, jolloin opiskeltiin jouluaiheisia kokonaisuuksia. Yksilöllisen matematiikan tunneilla oppilaat kuuntelivat kirjan "matikkatarinoita" ja päässälaskuja omaan tahtiin. Oppilaat valitsivat ajan, jolloin he halusivat tehdä opiskeltavana olevan aiheen päässälaskuja. Tällöin he kertoivat opettajalle menevänsä äänisuihkuun, opettaja käynnisti äänimateriaalin ja oppilaat tekivät kyseiset laskut. Laskut tarkastettiin samalla viikollla yhteisesti sovittuna ajankohtana. Näin ollen äänisuihkut tukevat mainiosti omatahtista opiskelua ja yksilöllistä oppimista.
Musiikin ja digitaitotunneilla tuotettiin musiikkia ja äänimaisemia, joita käytettiin mm. äänisuihkumateriaalina ja animaatioiden taustaäänenä.
Äänisuihkujen (Voice shower) käyttö kielten oppimisessa
Englannin ja saksan kielten tunneilla aloitimme äänisuihkuun tutustumisen oppikirjan tekstejä ja kuuntelutehtäviä kuuntelemalla. Voice shower tuo vaihtelua normaaliin oppituntiin ja jo siirtymä äänisuihkun tiipiihin oli jännittävää ja mukavaa. Ihmetystä ja kummastusta äänisuihku aiheutti, kuten kommentti: " tuntuu kuin tarina hyppäisi ylös kirjasta" kertoo.
Omien tarinoiden kirjoitus ja niiden äänittäminen oli seuraava vaihe. Tässä yhdistyy monta oppimistilannetta samassa projektissa. Tarinan tuottaminen, ääneen luku ja esittäminen, äänitys open kanssa eri tilassa ja lopulta tuotoksen kuunteleminen äänisuihkussa. Lisänä tähän tietysti kavereiden tarinoiden kuuntelu. Opettajan näkökulmasta Voice shower tuo kahdenkeskisiä hetkiä äänityksen parissa ja ääntämisen hiomista ja tietysti kielen käyttämistä luovasti parin kanssa.
Syksyllä 2016 vietimme koululla teemapäivää "The European Day of Languages" ja sen tiimoilta teimme Punahilkka-sadun äänityksen kuudella eri kielellä. Kielen taitajat olivat tietysti meidän koulusta ja äänisuihkuissa oli mahdollista käydä luokittain kuuntelemassa kuinka erilaiselta sama satu kuulosti eri kielillä luettuna. Katso kuvaus kuunteluohjeesta: https://peda.net/kuopio/p/jynkka/hankkeet/aanisuihkut/raportointi-2017/rh/tiedostoja/tedolp
Yksi keskeisempiä ja hyödyllisempiä käyttötapoja äänisuihkulle englannin ja saksan kielen tunneilla on ollut omatahtinen opiskelu. Siinä oppilailla on urakkana opiskella omaan tahtiin tietyt kappaleet ja he käyvät tunneilla kuuntelemassa äänisuihkussa kappaletta tai kuuntelutehtäviä silloin kuin itse tarvitsevat. Kuuntelutehtävän voi kuunnella niin monta kertaa kuin he haluavat ja tiipiin suoja tuo hyvän hengähdyshetken ja rauhan kuunteluun. Toki on sanottava, että jos luokkakoko on suuri, äänisuihkussa oli ajoittain "ruuhkaa", mutta yllätttävän hyvin oppilaat ovat omaksuneet idean äänisuihkun "varauksesta" ja siitä, että he tekevät muita tehtäviä sillä välin kun äänisuihku on varattu. Katso nopeutettu video omatahtisesta englannin opiskelusta äänisuihkun alla: https://drive.google.com/open?id=0B8tjGEwDtoMbajQ4M0p4UERMS1E
Teimme myös syksyllä eläinsatujen äänitysprojektin, jossa yhdistyivät mukavat tarinat ja opettajan kannalta englannin ääntämisen taidon seuranta. Tässä projektissa oppilaat eivät itse tuottaneet tekstiä. Muutama "karmaiseva" Halloween-tarinakin tuli äänitettyä, oppilaat siis kirjoittivat tarinan, joka äänitettiin ja kuunneltiin luokan kesken.
Viimeisin ja ehkä suurin projekti oli "Shower Stories" -projekti. Siinä oppilaat valitsivat suosikkikuvan ja kirjoittivat ryhmässä, pareittain tai yksin tarinan tästä kuvasta. Sitten open kanssa katsottiin pienet kielioppiasiat kuntoon, jonka jälkeen tarina äänitettiin. Apunamme oli Kuopion kaupunginteatterin äänimestari, joka antoi vinkkejä oppilaille siitä, kuinka puhutaan äänitystilanteessa. Lisäksi hän antoi opettajalle Audacity-ohjelman käyttöön liittyviä äänitysvinkkejä. Seuraavaksi opettaja numeroi kuvat ja laminoi ne. Shower Stories -projektin idea oli, että luokassa on Shower Stories Box ja sieltä oppilas sai valita yhden kuvan, jonka kanssa hän meni äänisuihkuun. Kuuntelija katsoi kuvaa ja kuunteli tarinaa ja ehkä itse mietti mitä olisi samaisesta kuvasta kirjoittanut. Shower Stories on saanut hyvän vastaanoton kuuntelijoilta ja tarinankirjoittajat eli oppilaat ovat olleet ylpeitä tuotoksistaan.
Kielten opettajalle Voice shower -hanke on tuonut uusia ulottuvuuksia kielten opiskeluun ja puskenut kehittämään jotain uutta. Myös oppilaat ovat saaneet uusia kokemuksia oppimisen tavoista Voice shower -projektien kautta ja nykyään Voice shower on meille arkipäivää eli olennainen osa kielten opiskelua.
Selvitys äänisuihkujen käytöstä eri toimialoilla
Äänisuihkujen käytöstä eri toimialoilla tehtiin heti hankkeen alussa selvitys (https://peda.net/kuopio/p/jynkka/hankkeet/aanisuihkut/ohjeita2/kets2/kets2:file/download/41103202f9fe57d7e8fefb0d7a8b3d4540c1d55d/aanisuihkujen_kayton_selvitys_110215.pdf). Yllättävää oli, että koulumaailmasta ei löytynyt yhtään esimerkkiä, yliopistopuolelta yksi Maastrichtistä. Tuossa vaiheessa (2015) käyttö oli keskittynyt museoihin ja erilaisiin kaupallisiin ympäristöihin.
Oppilaskysely
Hankkeen loppuvaiheessa huhtikuussa 2017 tehtiin eri luokkatasojen oppilaille otoksena (1-2 luokkaa/luokka-aste) kysely äänisuihkujen käytöstä (https://peda.net/kuopio/p/jynkka/hankkeet/aanisuihkut/raportointi-2017/rh/tiedostoja/oppilaskyselylomake). Vastaajista 48 kpl (24%) oli 1. luokalta, 18 kpl (9%) 2. luokalta, 38 kpl (19%) 3. luokalta, 19 kpl (10%) 4. luokalta, 37 kpl (19%) 5. luokalta ja 37 kpl (19%) 6. luokalta. Yhteensä vastanneita oppilaita oli 197. Jynkän koulun oppilasmäärä on 325 eli kyselyyn vastasi 61% koulun oppilaista.
Vastanneista 83% oli sitä mieltä, että äänisuihkussa oleminen oli mukavaa. Kriittisimpiä olivat kuudesluokkalaiset (mukavaa 68%:n mielestä), ilman heitä em. prosentti olisi 87%. Neljäsluokkalaisista 100% vastasi äänisuihkussa olemisen olevan mukavaa ja kaikki olivat osallistuneet äänimateriaalin tekemiseen. Kysyttäessä "Mitä äänisuihkuista tulee?", niin 92% kaikista vastanneista (n=197) vastasi "ääntä", 64% "tarinoita", 64% "sanoja", 61% "musiikkia", 58% "satuja", 55% "opetusta"ja 23% "hyvää mieltä". Hyvä mieli korostui erityisesti 3. ja 4. luokan oppilaiden vastauksissa, noin 40% heistä valitsi myös tämän vaihtoehdon. Yksittäisiä ääniä saivat myös "videoita", "valoa", "vettä" ja "sammakoita" (4-9%). Sama oppilas saattoi valita useamman vastausvaihtoehdon. Mielenkiintoista on, että vain 55% koki äänisuihkuista tulevan äänen opetuksena. Oliko äänisuihkutyöskentely niin erilaista ja hauskaa, että sitä ei mielletty opetukseksi? Sanallisissa vastauksissa korostui äänisuihkutyöskentelyn hauskuus, mutta oli myös monia mainintoja, että äänisuihkujen käyttö oli auttanut oppimista. Oppimisen ilo toteutui siis hyvin.
Vastanneista 79% oli ollut tekemässä äänimateriaalia eli oppilaat osallistettiin vahvasti äänisuihkujen käyttöön yhtenä oppimisen tapana. Vastauksissa äänittämistä piti kivana 83% ja tylsänä 19%, osa (13 kpl eli 7%) vastasi molempiin kysymyksiin kyllä. Tätä voisi selittää joko se, että alussa on ollut kivaa (uutuudenviehätys) ja sitten äänittäminen on ajan myötä muuttunut tylsäksi, tai sitten välillä äänitystuokiot ovat olleet kivoja ja välillä tylsiä koko hankkeen ajan. Myös eri oppiaineissa äänitystilanteet ovat saattaneet aiheuttaa erilaisia tuntemuksia. Kaikilla luokkatasoilla nousi avoimissa vastauksissa esiin yhteisöllisen tekemisen myönteinen vaikutus: "Mukavaa oli yhdessä tekeminen", "Helppoa oli kun tein kavereitten kansssa", "Mukavaa oli koko luokalla soitto", "Mukavaa kun sai tehdä kaverin kanssa", "Mukavaa oli keksiä oma tarina kaverin kanssa", "Helppoa oli kun ei tarvinnut tehdä yksin", "Mukavaa oli yhdessä olo ja kuunteleminen kavereitten kanssa" ja "Äänisuihkussa on kivointa kun on kaveri". Kavereiden merkitys korostui 5. ja 6. luokalla. Musiikin äänittämisen monet mainitsivat mukavana kokemuksena, vaikeana asiana muutamat kokivat soittimen valinnan. Äänisuihkutyöskentely aiheutti myös jännitystä ja paineita muutamilla oppilailla (6 kpl): esim. "Vaikeaa kun alkaa jännittää" ja "Paineita - en halua että muut kuulee kun puhun".
Kehitysideoita kysyttäessä toivottiin mm. äänen laadun parantamista. Tätä selittää se, että hankkeen alussa äänenkäsittely ei ollut vielä opettajilla rutiinia eivätkä äänitykset tämän takia aina onnistuneet teknisesti. Väliaikaistiloissa toimivan koulun tilat aiheuttivat myös akustisia haasteita, koska kovia pintoja oli paljon. Uusina ideoina oppilaat nostivat mm. Narnia-, Yksisarvis- ja Potter-aiheiset tarinat, lisää satuja ja omia tarinoita, jalkapalloselostukset usealla kielellä, karkkia katosta, enemmän musiikkia, juttuja kasveista ja eläimistä ja niiden äänet, kertomuksia omasta päivästä, videota/näyttö äänisuihkun yhteyteen, musiikkia käytäville ja enemmän sekä isompia äänisuihkuja.
Katso hankkeen kuvat Peda.net-sivustolta:
- asennukseen liittyvät kuvat: https://peda.net/kuopio/p/jynkka/hankkeet/aanisuihkut/raportointi-2017/rh/krlk
- toimintaan liittyvät kuvat: https://peda.net/kuopio/p/jynkka/hankkeet/aanisuihkut/raportointi-2017/rh/krlmka
Äänisuihkujen käyttöönotosta ja toimintaperiaatteista tiedotettiin koko henkilökuntaa. Hankkeen alussa opettajien kesken pidettiin perehdytysiltapäivä Kuopion Korttelimuseolla, jossa on käytössä äänisuihku. Tällöin ideoitiin ja suunniteltiin äänisuihkujen koulukäyttöä. Koko hankkeen ajan opettajia ja henkilökuntaa on informoitu äänisuihkujen käytöstä kokouksissa ja koulun omilla Peda.net-sivuilla (https://peda.net/kuopio/p/jynkka/hankkeet/aanisuihkut), jossa lisäksi ns. suihkuseurapiirillä (=äänisuihkujen kanssa aktiivisesti toimivat opettajat) on mahdollisuus ideoida, jalostaa ideoita ja tehdä parannusehdotuksia.
Myös huoltajia on informoitu koulun sivujen ja Wilman kautta. Oppilaiden osallistamisessa apunamme oli mm. Ympäristö-ja arkkitehtuurikoulu Lastu, jonka kanssa järjestimme "Tila ja ääni" -projektin tavoitteena tutkia ääntä, sen tuottamista ja vaikutuksia jokaisen koulumme jäsenen hyvinvointiin.
https://peda.net/kuopio/p/jynkka/ajankohtaista/tila-ja-%C3%A4%C3%A4ni
Kaupungin muille oppilaitoksille hankkeesta kerrottiin koulutuksenjärjestäjän sisäisen tiedottamisen kanavia käyttäen, mm. kasvun ja oppimisen palvelualueen vuotuisilla koulutuspäivillä (https://peda.net/kuopio/p/jynkka/hankkeet/aanisuihkut/raportointi-2017/rh/tiedostoja/phk2:file/download/51d8f3d61e950b694ae884ea6411ad3a5f40bee5/Perusopetuksen_hankkeet_080317.pdf).
Koulutusyhteistyön merkeissä tietoa äänisuihkuhankkeestamme levisi muille toimijoille Ympäristö-ja arkkitehtuurikoulu Lastun sekä Kuopion kaupunginteatterin äänipuolen kanssa tehdyn yhteistyön kautta.
Koulullamme vierailleet Comenius-vieraat sekä asiantuntijaryhmä Walesista saivat tietoa ja käytännön kokemuksia äänisuihkuista sekä niiden oppilaitoskäytöstä.
Tähän lisätään hankkeen aikana käytetyt materiaalit. Tähän liitetään myös havainnekuvat, 3D- mallinnukset, hankkeen aikaiset kuvat ja rakennuspiirustukset. Kaikki kuvatiedostot JPG, BMP jne lisätään ”Lisää kuva” toiminnolla
Äänisuihkujärjestelmän asennuksesta, äänisuihkumoduuleista (Panphonics Sound Shower Active, 7 kpl 120 x 20cm, 2 kpl 60 x 60cm), liiketunnistimista ja kattomoduuleihin liitetyistä soittimista (Idal Microplayer) löytyy kuvia täältä:https://peda.net/kuopio/p/jynkka/hankkeet/aanisuihkut/raportointi-2017/rh/krlk. Asennukseen vaadittiin myös mm. kattokiinnikkeitä, äänikaapelia, haaroituskaapelia ja kaapelikouruja. Äänen välittämiseen äänisuihkuun käytettiin yleensä muistitikkua, mutta äänitiedostoja saattoi kuunnella äänisuihkuissa myös suoraan opettajan tietokoneelta. Yhteen äänisuihkuun asennettiin myös bluetooth-audiovastaanotin.
Äänityksessä hyödynnettiin ilmaista Audacity-ohjelmaa ja mikrofoneina käytettiin Jabra-konferenssimikrofoneja ja erillisiä mikrofoneja sekä iPadiin liitettyä iRigi-adapteria (kuva galleriassa).
Koulun väliaikaistiloissa oli paljon kovia seinäpintoja ja siksi akustiikan parantamiseksi ja äänen leviämisen estämiseksi hankittiin käytävätiloihin ja opetusluokkiin huopasermejä (ns. "tiipiit") ja pehmentävää mattoa (Martela Desso Marathon). Myös erilaisia kalustekokeiluja tehtiin (esim. pehmeitä sohvia).
Irtokalustus:
Laitehankinnat:
Rakentamiskustannukset:
Muut kulut:
Hankkeen kulut yhteensä: 62 500€
