Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa ja Vantaan varhaiskasvatussuunnitelmassa leikki läpäisee asiakirjat kokonaisvaltaisesti. Leikki, tavalla tai toisella, mainitaan lähes poikkeuksetta kaikissa asiakirjojen luvuissa. Asiakirjoissa leikki-käsitettä käytetään laajassa merkityksessä ja se pitää sisällään muun muassa lasten omaehtoisen ja pitkäkestoisen leikin, pedagogisen leikin, leikkimaailmat, liikuntaleikit, leikillisyyden, leikinomaisen toiminnan, leikilliset menetelmät jne. Yhteistä käsitteille on se, että varhaiskasvatuksen asiakirjoissa leikki eri muodoissaan nähdään varhaiskasvatusikäiselle lapselle ominaisena ja merkityksellisenä tapana toimia sekä oppia. Lapsella on oikeus leikkiä ja oppia leikkien.

 

Kokeellinen oppimisympäristö varhaiskasvatuksessa -hankkeessa oppimisympäristön suunnittelussa yksi, ehkäpä asiakirjojenkin nojalla tärkein, painopistealue on leikki. Tässä blogikirjoituksessa perehdyn siihen minkälaisia konkreettisia vaatimuksia oppimisympäristölle Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet sekä Vantaan varhaiskasvatussuunnitelma leikin osalta asettavat? Tekstissä kursivoidut osuudet ovat suoraan asiakirjoista otettuja lauseita. Niitä on muokattu vain luettavuuden parantamiseksi.

 

Fyysinen oppimisympäristö on rakennettava siten, että se ohjaa ja houkuttelee lapsia leikkiin. Lasten leikit näkyvät ja kuuluvat oppimisympäristössä ja leikki näkyy ryhmän arjessa leikillisenä vuorovaikutuksena sekä hassutteluna. Ryhmän toiminta ja struktuurit on suunniteltava leikkiä tukevaksi, ja henkilöstö tunnistaa leikkiä rajoittavia tekijöitä ja kehittää leikkiä edistäviä toimintatapoja ja oppimisympäristöjä. Oppimisympäristöjen on tarjottava lapsille monipuolisia vaihtoehtoja leikkeihin. Henkilöstön tulee tiedostaa keskittyneen tutkimisen, spontaanin luovan ilmaisun sekä vauhdikkaiden liikunta- ja peuhausleikkien merkitys lasten hyvinvoinnille ja oppimiselle. Jokaisessa varhaiskasvatuspäivässä tulee olla leikille riittävät tilat, välineet sekä aikaa ja rauhaa. Oppimisympäristöjä suunniteltaessa tulee huomioida mahdollisuus pitkäkestoiseen leikkiin myös niin, että leikki voi jatkua useita päiviä. Hyvässä oppimisympäristössä on mahdollisuus ja tilaa rakentaa leikkejä, ja se joustaa leikkien mukaan, sillä leikit eivät välttämättä pysy paikallaan.

 

Monipuoliset ja turvalliset leikkivälineet ovat lasten saatavilla ja myös liikuntavälineiden käyttö omaehtoisissa leikeissä on mahdollistettava. Turhia, liikkumista estäviä kieltoja vältetään, mutta leikkiessä ja liikkuessa kiinnitetään huomiota turvallisuuteen. Leikkiympäristöinä käytetään sekä sisä- että ulkotiloja. Vantaalla myös metsä on kaikkien ryhmien saavutettavissa oleva leikkiympäristö. TVT- laitteita käytetään leikin rikastuttajina ja dokumentaation välineinä.

 

Mitä asiakirjojen mukaan leikin osalta on otettava huomioon psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön rakentamisessa? Kuten aikaisemmassa blogikirjoituksessani todettiin, psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön muodostaminen on ennen kaikkea aikuisen vastuulla ja usein fyysisen oppimisympäristön luomista haasteellisempi tehtävä. Väite pitää paikkansa myös leikkiin kannustavan ympäristön ja ilmapiirin luomisessa. Jotta leikki saa ansaitsemansa paikan varhaiskasvatusyksiköissä, myös käytännön tasolla, varhaiskasvatuksen tulee ymmärtää leikin itseisarvo lapselle sekä sen pedagoginen merkitys oppimisessa ja lasten kokonaisvaltaisessa kehityksessä ja hyvinvoinnissa. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa ja Vantaan varhaiskasvatussuunnitelmassa on pitkä lista lauseita, jotka velvoittavat aikuisia toimimaan leikille myönteisellä tavalla. Varhaiskasvatussuunnitelmista löytyvät lauseet antavat myös konkreettisia työkaluja psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön rakentamiseen.

 

Leikki on varhaiskasvatuksen keskisin lasten kehitystä ja oppimista tukeva toimintamuoto. Toimintakulttuurissa tunnustetaan leikin merkitys lapsen hyvinvoinnille ja oppimiselle. Leikit vaihtelevat lasten vapaavalinnaisesta leikistä pedagogisesti suunniteltuun leikkiin. Kasvattajan osallisuutta tarvitaan kaikessa leikissä ja erityisesti yhteisten leikkimaailmojen luomisessa. Kasvattaja ohjaa, tukee ja luo mahdollisuuksia monipuoliselle pitkäkestoiselle leikille sekä hyödyntää leikkiä pedagogisena menetelmänä. Oppimistilanteissa käytetään leikkiä ja leikillisyyttä, esimerkiksi hyödyntämällä erilaisia juonellisen ja tarinallisen oppimisen menetelmiä. Kasvattajan tehtävät vaihtelevat leikin edellytysten luomisesta, leikkiin osallistumiseen sekä leikin havainnoimiseen. Kasvattajan rooli leikissä voi vaihdella ulkopuolisesta havainnoijasta aktiiviseen leikkikumppaniin. Kasvattajan erilaisia rooleja vaihdellaan ja hyödynnetään toiminnassa.

 

Yhteisöllisyys kasvaa leikin kautta ja vahvistaa myönteistä tunneilmastoa. Kasvattajan tehtävä on muodostaa leikkiryhmät niin, että kaikki pääsevät leikistä osalliseksi. Varhaiskasvatuksessa opetellaan leikkimään kaikkien kanssa. Lasten leikkiä havainnoidaan aktiivisesti pedagogisesta näkökulmasta ja havainnot huomioidaan suunnittelussa. Henkilöstön tehtävä on turvata leikin edellytykset, ohjata leikkiä sopivalla tavalla ja huolehtia siitä, että jokaisella lapsella on mahdollisuus olla osallisena yhteisessä leikissä omien taitojensa ja valmiuksiensa mukaisesti. Henkilöstön tulee suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti tukea lasten leikin kehittymistä sekä ohjata sitä joko leikin ulkopuolelta tai olemalla itse mukana leikissä. Henkilöstön tulee havainnoida ja dokumentoida lasten leikkiä. Henkilöstöltä edellytetään herkkyyttä ja ammattitaitoa sekä sukupuolisensitiivisyyttä havaita lasten leikkialoitteita ja vastata niihin sopivalla tavalla. Leikinomaiset työtavat monipuolistavat oppimistilanteita, lisäävät oppimisen iloa ja ylläpitävät motivaatiota. Lapsilla ja henkilöstöllä on mahdollisuus kokea yhdessä tekemisen ja leikin iloa.

 

Kentällä törmää usein leikkiä ja leikinohjaamista koskeviin haasteisiin ja kysymyksiin. Voiko aikuinen osallistua ja puuttua lasten leikkeihin? Miten käy leikkivän aikuisen auktoriteetille? Mikä on Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukainen sopiva tapa ohjata leikkiä ja milloin lasten omaehtoinen leikki muuttuu aikuisen toimesta joksikin muuksi kuin leikiksi ja mitä siitä seuraa? Onko aikuisella oikeus opettaa lapsia leikin kautta, sillä leikki on lasten oikeus, eikä leikille voi asettaa konkreettisia tavoitteita? Miten tukea ystävyyssuhteita ja kuitenkin samalla ohjata leikkimään kaikkien kanssa? Voiko aikuinen puuttua leikkitovereiden valintaan ja toisaalta, miten varmistaa se, että kaikki pääsevät mukaan leikkiin?

 

Vasuista poimitut lauseet eivät jätä henkilöstölle vaihtoehtoja: leikin eteen on tehtävä aktiivisesti konkreettisia tekoja. Asiakirjoissa myös aikuiselta edellytetään leikkiä, leikkimistä leikkikumppanina, leikillisyyttä ja leikin pedagogista hyödyntämistä. Se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että lasten leikkitaitojen lisäksi henkilöstön on kehitettävä myös omia leikkitaitojaan aktiivisesti. Ristiriitaista on kuitenkin se, että usein juuri leikkiin puuttuminen, lasten kanssa leikkiminen ja leikin ohjaaminen koetaan kentällä vähintäänkin haastavaksi tehtäväksi. Henkilöstöllä on konkreettisia keinoja ja tekoja leikin edistämiseksi suhteellisen vähän. Toisaalta leikin omaleimaisuus ja tilannesidonnaisuus tekevät leikin kehittämisen ja leikkiin puuttumisen haasteelliseksi. Tilanteeseen kuin tilanteeseen sopivien toimintamallien kehittäminen on hyvin haastavaa, ellei jopa mahdotonta.

 

Olen kuullut sanottavan, että haasteet ovat kehityksen moottori. Vain haasteet kohtaamalla voi löytää ratkaisun. Kokeellinen oppimisympäristö varhaiskasvatuksessa -hankkeessa menemme mukaan leikkiin ja lähdemme rohkeasti etsimään vastauksia muun muassa edellisissä kappaleissa mainittuihin kysymyksiin. Lisäksi työyhteisössä on käytävä keskustelua leikki-käsitteistä, sekä siitä, mitä leikki ja sen erimuodot tarkoittavat ja mikä aikuisen rooli niissä on? Millaiset ovat hyvät leikkitaidot, miten ne näkyvät käytännössä? Miten leikkitaitoja voi kehittää? Miten rakennamme leikkiä tukevan ja leikkiin ohjaavan oppimisympäristön? Uskon, että vain työyhteisön laajamittaisen arvokeskustelun kautta voimme löytää toimintamalleja ja yhteisiä käytäntöjä leikkiä tukevan oppimisympäristön kehittämiseen Martinlaakson päiväkotiin ja sitä kautta myös Vantaan oppimisympäristömalliin. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissakin se todetaan, ”Leikkiin kannustavassa oppimisympäristössä myös aikuinen on oppija.”

 

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet

Opetushallitus 18.10.2016

 

Vantaan varhaiskasvatussuunnitelma

Opetuslautakunta 15.5.2017