Latokartanon peruskoulu

Helsingin Viikkiin elokuussa 2009 valmistuneessa peruskoulun, väestönsuojan ja liikuntahallin sisältävässä rakennuskompleksissa energiatehokkuus on arvossaan. Tästä syystä LVIS-suunnittelijat tekivät poikkeuksellisen tiivistä yhteistyötä arkkitehtien kanssa hankkeen alusta lähtien.   Viikin Latokartanon alueelle valmistui runsaan kahden ja puolen vuoden kestoisen urakan tuloksena uusi 500 oppilaan peruskoulu. Yli 18 miljoonan euron koulurakennuksen rakenne- ja LVI-tekniset ratkaisut ovat pitkälti vuonna 2005 järjestetyn arkkitehtikilpailun tulosta. Helsingin kaupungin opetusvirasto oli määritellyt kilpailuohjelmassa tavoitteeksi tuottaa koulurakennus, jossa jo arkkitehtisuunnitelmat sisältäisivät ehdotuksen energiaa säästävästä iv-ratkaisusta. Kilpailun voitti ehdotus nimimerkki ”Leija”. Hanke toteutettiin voittaneen ehdotuksen pohjalta. Ehdotust Näytä lisää...   Helsingin Viikkiin elokuussa 2009 valmistuneessa peruskoulun, väestönsuojan ja liikuntahallin sisältävässä rakennuskompleksissa energiatehokkuus on arvossaan. Tästä syystä LVIS-suunnittelijat tekivät poikkeuksellisen tiivistä yhteistyötä arkkitehtien kanssa hankkeen alusta lähtien.   Viikin Latokartanon alueelle valmistui runsaan kahden ja puolen vuoden kestoisen urakan tuloksena uusi 500 oppilaan peruskoulu. Yli 18 miljoonan euron koulurakennuksen rakenne- ja LVI-tekniset ratkaisut ovat pitkälti vuonna 2005 järjestetyn arkkitehtikilpailun tulosta. Helsingin kaupungin opetusvirasto oli määritellyt kilpailuohjelmassa tavoitteeksi tuottaa koulurakennus, jossa jo arkkitehtisuunnitelmat sisältäisivät ehdotuksen energiaa säästävästä iv-ratkaisusta. Kilpailun voitti ehdotus nimimerkki ”Leija”. Hanke toteutettiin voittaneen ehdotuksen pohjalta. Ehdotusta on hankesuunnittelun yhteydessä edelleen kehitetty palkintolautakunnan esittämien jatkosuunnitteluohjeiden mukaan.   Vaikka Latokartanon koulun ilmanvaihto on suurelta osin täysin luonnonmukainen, vailla nykyaikaista säätötekniikkaa rakennus ei ole. Alkusyksystä ja loppukeväästä tarvittavaa tehostuspuhallinta ja säätöpellein varustettua putkistoa ohjaa tietokone.   Latokartanon koulu on yhtenäinen peruskoulu, jossa on 1.-9. luokat. Oppilaita koulussa on tällä hetkellä noin 700. Koulussa on myös erityisluokkia, valmistavaa opetusta ja kaksikielistä suomi-viro -opetusta.   « Lyhennä

Käyttöönottovuosi
2009

Kunta/koulutuksen järjestäjä
Helsingin kaupunki

Koulun nimi
Latokartanon koulu

Linkki koulun sivuille
http://www.hel.fi/hki/latopk/fi/Etusivu

Oppilasmäärä
650

Henkilökunnan määrä
60

Linkki Projektiuutisiin (Linkki)
http://www.projektiuutiset.fi/fi/artikkelit/latokartanon-koulu

Hankkeen pedagoginen asiantuntija (Nimi ja email)
Satu Honkala (satu.honkala@helsinki.fi)

Hankkeen pääsuunnittelija (Nimi ja email)
Tuomas Silvennoinen (tuomas.silvennoinen@pesark.fi)

Hankkeen pedagogiset tavoitteet (sisältäen mahdolliset omat painotukset / näkökulmat)
Latokartanon peruskoulu tarjoaa alueen peruspalvelujen osana oppilail-le mahdollisuuden omien kykyjen mukaiseen opiskeluun. Koulussa opiskellaan vuosiluokkiin sitomattomasti ja kaikessa koulun toiminnassa lähtökohtana on vahva yhteisöllisyys. Arvopohja Koulu tukee monipuolisen ja monikulttuurisen yleissivistyksen rakentu-mista ja harjaannuttaa demokraattiseen yhteistyöhön eri tavalla maail-maa tulkitsevien ihmisten kanssa. Koulu toimii kansainvälisessä Unes-co-ASP-yhteistyökouluverkossa. Kuten muissakin Helsingin kouluissa kaikkea työskentelyä jäsentävinä arvoina ovat: - jokaisella on oikeus hyvään oppimiseen ja oppijana kehittymiseen sekä ihmisenä kasvamiseen ja sivistymiseen - toimitaan demokraattisesti niin, että jokaisella on mahdollisuus kas-vaa vastuullisena yhteisön jäsenenä ja vaikuttaa yhteisiin asioihin - edistetään tasa-arvoa, kunnioitetaan jokaisen ihmisarvoa ja pide-tään yhdessä huolta ystävällisestä ilmapiiristä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista - arvostetaan suomalaista kulttuuria ja jokaisen omaa kulttuuritaustaa sekä edistetään kulttuurien välistä vuorovaikutusta - ei sallita minkäänlaista väkivaltaa, syrjintää tai rasismia - sitoudutaan kestävään kehitykseen ja kasvetaan ottamaan vastuuta ympäristöstä ja tulevaisuudesta Oppimisen painopisteet Oppilaan kokonaisvaltaisen kasvun ja elämänhallinnan tukeminen koko perusopetuksen 9 kouluvuoden ajan on opetuksen lähtökohta. Eri oppi-aineisiin liittyvät painotukset rakennetaan koulun sisäisiksi mahdolli-suuksiksi, joilla voidaan toisaalta tukea oppilaitten erityistä lahjakkuutta, toisaalta vahvistaa erityistä tukea tarvitsevien oppilaitten itsetuntoa ja perusosaamista. Viikin alueen ekologinen painotus näkyy koulun toiminnassa. Keskeistä on käden taitojen ja tekemisen merkitys niin yleissivistyksen osana kuin identiteettiä rakentavina kokemuksina. Koulussa hyödynnetään sähköi-sesti verkottuvan yhteisön mahdollisuuksia. Hallinnollisesti koulu perustuu vahvaan tiimityöhön ja jaettuun johtami-seen. Alueellisen yhteistyön erityispiirteenä on yliopiston laitosten lähei-syys sekä yhteistyö opettajankoulutuksen kanssa.

yhteystiedot
Satu Honkala

yhteystiedot
arkkitehti Tuomas Silvennoinen, pääsuunnittelija

Hankkeen toimintaverkosto
projektiarkkitehti Riitta Söderholm, kv johtava arkkitehti Kaisa Nuikkinen, opev pedagoginen suunnittelija Satu Honkala, opev

Hankkeen muut yhteistyökumppanit
alueinsinööri Sini Lehtonen, Helsingin Vesi / kunnallistekniikka (vesi-johdot ja viemäröinti) apulaisosastopäällikkö Osmo Korhonen, Kv/Geo / rakennettavuus-selvitys projektipäällikkö Kalle Rantala, Kv/Geo / rakennettavuusselvitys johtaja Harri Ripatti, Climaconsult Finland Oy toimistopäällikkö Jukka Forsman, HKR-Rakennuttaja yleissuunnitteluinsinööri Risto Seppänen, Helsingin Energia / muuntamo suunnitteluinsinööri Matti Rautio, Helsingin Energia / kaukolämpö projektipäällikkö Markku Siiskonen, Ksv / Viikki - Kivikko –projekti hankintapäällikkö Päivi Koskinen, opev / toiminnan käynnistämis-kustannukset Hankkeesta järjestetyn lvi- ja arkkitehtuurikutsukilpailun voittaneen eh-dotuksen ”Leija” arkkitehtisuunnittelusta vastasivat: - professori, arkkitehti Pekka Salminen - arkkitehti Tuomas Silvennoinen, pääsuunnittelija pääavustajat: - Toivo Moustgaard, arkkitehti yo avustajat: - Kai Lindvall, muotoilija (3D-mallinnus) - Jyrki Lottonen, arkkitehti SAFA - Jukka Massa, suunnittelija (pienoismalli) - Jarkko Niiranen, arkkitehti yo - Jarkko Salminen, diplomi-insinööri (rakenteet) - Jana Schmidtzberg, arkkitehti yo - Jani Vahala, arkkitehti SAFA /Arkkitehtitoimisto Pekka Salminen Oy Ehdotuksen ilmanvaihdon suunnittelusta vastasivat: - Markku Kallio, diplomi-insinööri - Pauli Kekkonen, insinööri /Insinööritoimisto Akvedukti Oy avustaja: - Pauli Lindström, arkkitehti SAFA sekä - Klaus Daniels, professori, dipl.ing. - Gaby Volkmann, dipl.ing. /HL-Technik AG

Projektiuutisiin linkki
http://www.projektiuutiset.fi/fi/artikkelit/latokartanon-koulu

Kotisivuille linkki
http://www.hel.fi/hki/latopk/fi/Etusivu

Projektin tiedostot

Latokartanon peruskoulu toimii alueen yhtenäisenä peruskouluna, jolla on lisänä Leskenlehden lähinnä alimpien luokkien opetukseen suunniteltu sivupiste 70 oppilaspaikan kapasiteetteineen. Erityisopetus sekä maahanmuuttajien valmistava luokka toimivat vahvasti yleisopetukseen integroituen.

Opiskelu tapahtuu vuosiluokkiin sitomattomasti siten, että oppilaat opiskelevat eri-ikäisten yhteisissä opiskeluryhmissä. Opiskelussa keskeistä ovat perustaidot, opiskelu- ja yhteistyötaitojen oppiminen. Oppilaat etenevät valmiuksiensa mukaisesti eri oppiaineissa henkilökohtaisen opinto-ohjelmansa mukaan. Opiskelu on kokonaisvaltaista, tutkivaa toimintaa, jota värittää asuinalueelle ominainen kestävän kehityksen näkökulma ja jossa taito- ja taideaineet sekä ilmaisu ovat keskeisiä. Opetusmenetelmät ovat oppilaan itsenäisyyteen ja omaehtoiseen oppimiseen kannustavia. Tilojen suunnittelulla tuetaan oppilaitten aktiivista roolia opintojensa edistäjinä. Toiminta-ajatus ja opetusohjelma tarkentuvat yhteistyössä huoltajien kanssa.

Opetusryhmät jaetaan kotialueisiin siten, että kaikilla oppilailla on oma kotialue koko kouluajan. Kotialue muodostaa siten tukikohdan, jossa pysyvä eri-ikäisten oppilaiden joukko tapaa toisiaan. Kotialueen opetustilat ovat ensisijaisesti kotialueen oppilaiden yhteiskäytössä. Alemmilla luokka-asteilla opiskellaan pääosin jossain oman kotialueen opetustilassa. Kouluvuosien karttuessa koulun erikoistilojen ja tarpeen mukaan myös muiden kotialueiden opetustilojen käyttö lisääntyy.

Koulun päivärytmi on joustava. Koulupäivä jakautuu eripituisiin opiskelutuokioihin ja taukoihin.

Yhtenäisessä peruskoulussa keskeistä on luokanopettajien, aineopettajien ja muun opetushenkilöstön joustava yhteistyö. Tätä toteutetaan kotialueisiin kytkeytyvillä opettajatiimeillä ja opetustilojen yhteiskäytöllä. Koko henkilökunnan yhteisöllisyyttä tuetaan hallintotilojen, kahvihuoneen sekä työtilojen muodostamalla aikuisten alueella