Vuoden 2014 aikana Espoon kaupungin tilakeskus-liikelaitoksella oli työn alla yhteensä 11 siirtokelpoisten koulu- ja päiväkotitilojen hanketta. Koulujen osalta noin 3000 oppilasta opiskeli väistötiloissa. Kun ajatellaan kaikkia näihin tilanteisiin liittyviä henkilöryhmiä eli koulujen ja päiväkotien henkilöstöä, lapsia ja nuoria ja heidän vanhempiaan sekä sellaisia virkamiehiä, joiden töihin nämä väistöratkaisut liittyvät, koskettaa tämä kaupungissamme hyvin suurta joukkoa. Lisäksi tämä on resurssien kannalta suuri kysymys Espoonkin kokoisessa kaupungissa.

Viime syksyn budjettineuvotteluissa kouluhankkeet olivat myös keskeisesti esillä. Espooseen muuttaa joka vuosi noin 4000 uutta asukasta ja jo monena vuonna kaupunkiimme on rakennettu jopa 2-3 uutta koulua.

Näin isot väistötilatarpeet ja samanaikaiset uusien oppimistilojen tarpeet vaativat hakemaan tilanteeseen uusia kestävämpiä ratkaisuja.

Joustavat oppimisen tilat, JOT, -hanke sai alkunsa neuvokkaiden tutkijoiden Jarmo Suomisen, Suvi Nenosen ja Kirsti Lonkan ajatuksista koskien joustavaa koulua. Koulun sijaan päädyimme puhumaan oppimisen tiloista, joka koskee siis muutakin kuin kouluoppimista ja myös muiden palvelujen tiloja. Ideana oli kokeilla ja kehittää väistötilanteessa joustavaa käänteisen (flipped) oppimisympäristön mallia. Tässä ajattelussa pedagoginen, virtuaalinen ja mobiili toimintaympäristö sulautuvat ja yhdistyvät. Tämä avaa uudenlaisia näkökulmia fyysisillekin tiloille olla muuntojoustavia ja taipua monenlaiseen tapaan oppia. Lisäksi mobiilivälineet ovat luonteva osa oppimisen työkalupakkia.

Valmistellessamme hanketta tutkija ja virkamiesporukalla huomasimme hyvin pian, että olemme perimmäisten kysymysten ääressä. Mitä oikeastaan on tämän päivän ja varsinkin tulevaisuuden koulu ja oppiminen? Aloimme käyttää oppimisesta termiä uusiutuva oppiminen, sillä eikö se, mitä opimme ole jatkuvasti alttiina reflektoinnille ja uusiutumiselle. Hyvin harvoja asioita opitaan enää niin, että ne eivät koskaan muutu. Ellei muuta, niin tietämyksemme asiasta voi myöhemmin laajentua tai syventyä. Joskus voimme kyseenalaistaa koko asian. Entä missä ja miten opimme? Mikä innostaa oppimaan? Minkälainen ympäristö ja virike voi tukea oppimista ja siihen innostumista?

Suomalainen koululaitos tunnetaan hyvistä oppimistuloksistaan, mutta pyyhkeitä on tullut koulussa viihtymisen mittareilla. JOT -hankkeessa haetaan vastauksia myös tähän, sillä luulisihan sitä tulostenkin olevan hyviä, jos oppiminen on kivaa ja tapahtuu kivassa ympäristössä.

JOT -hanke pyrkii löytämään ratkaisuja myös taloudellisiin kysymyksiin. Voisimmeko tehdä oppimista tukevia ratkaisuja jotka olisivat myös kokonaistaloudellisesti järkeviä? Koulun tilojen hyötykäyttö tai koulun ulkopuolisten tilojen käyttö vain silloin, kun niitä tarvitaan, voisivat olla tällaisia ratkaisuja. Toisaalta tilojen pitää olla riittävän väljät, mutta toisaalta tehokkaat. Tätäkin voidaan arvioida tilojen käyttönäkökulmasta.

JOT-hankkeen ensimmäinen vaihe on käytännössä vuoden 2015 alusta alkanut vuoden pilotti Tapiolan koulun väistötilanteessa. Tavoitteena on laajentaa hanketta tämän ensimmäisen kokeilun pohjalta, jotta voidaan löytää yleistettävämpää tietoa sekä kouluväelle että tilapuolelle, yleensä väistötilanteisiin, niin suunniteltuihin kuin ennalta arvaamattomiin. Toivomme myös, että tässä tulee uutta oppia koulurakentamiseen yleensäkin, Etsimme myös avaimia tulevaisuutta varten valmistavaan pedagogiikkaan sekä uutta potkua koulun kulttuuriin ja käytäntöihin. Samassa toivomme, että koulun arkeen vaikuttaviin virkaratkaisuihinkin niin sivistystoimessa kuin tilakeskuksessa löydettäisiin koulua tukevia entistä joustavampia ratkaisuja.

Emme ehkä pysty tähän kaikkeen yksin Espoossa, vaikka meillä on loistavat tutkimuskumppanit Aallosta ja Helsingin yliopistosta, vaan kutsumme myös muita kiinnostuneita mukaan viestintäkanaviemme (mm. Oppimaisema.fi, FB, Twitter: #JOT, #ESPOO, seminaarit, infotilaisuudet ja julkaisut) kautta vaikuttamaan tulevaisuuden kouluun. Myös yritykset ovat erittäin tervetulleita yhteistyöhön ja kokeilemaan ratkaisuehdotuksiaan meidän testialustallemme, tässä vaiheessa Tapiolan kouluun. Meillä on monia kysymyksiä ja uskon, että yhdessä voimme löytää monia ratkaisuja meille tärkeisiin asioihin tämän JOT-hankkeen avulla.

Kristiina Erkkilä, Espoon sivistystoimen kehittämisjohtaja, JOT-hankkeen johtaja