Pohjoismaissa Legot lienevät lähes jokaisessa kodissa tuoneet rutkasti iloa ja inspiraatiota leikkeihin. Legojen tuleminen osaksi oppimista on ollut hidas prosessi, joka on alkanut jo vuosikymmeniä sitten. Palikat ovat löytyneet useimmista kouluista ja niitä on käytetty soveltaen jo kauan. Nyt Legojen käyttö on kokenut uuden tulemisen osin ohjemoinnillisen ajattelun opettamisen tarpeen myötä. Legoja nimittäin pystyy automatioimaan ja liikuttamaan ohjelmoinnin avulla. Siihen tarvitaan erillinen Mindstorms-Legosarja. Helsingin opetusviraston kouluissa Lego Mindstormseja käytetään nyt hyvin laajasti. Yli puolella kouluistamme on käytössään luokallinen (kahdekan) paketteja, joilla voi toimet helposti aloittaa. Opettajien koulutus on laajasti käynnissä.

Älykkäät ympäristöt -koodilla koulu haltuun -hankkeessa on Legojen lisäksi kokeiltu muitakin leikinomaisen ja opettavan automatisoinnin ja ohjelmoinnin mahdollistavia alustoja. Alkuopetuksen käyttöön on hankittu mm. Beebot ja Bluebot-roboja. Näiden vahvuus piilee helppokäyttöisyydessä. Ohjaaminen tapahtuu suuntia antamalla, jolloin käyttäjä ymmärtää käskemisen perusidean helposti. Robotti menee sinne, minne käskijä käskee. Saman toki voi tehdä Legoillakin kuten kuvassa oikealla oppilaat tekevät.

Näillä yllämanituilla pääsee koulukäytössä jo pitkälle, mutta jos automatisoinnin maailmaa haluaa avata rajattomaksi, niin täytyy siirtyä mikrokontrollien äärettömään maailmaan. Arduino, Rasperry Pi ja muut mikrokontrollerit (mm. Picaxe, Gogoboard) mahdollistavat lähes kaiken ohjelmoimisen ja automatisoinnin. Näiden välineiden kanssa tekeminen on kiinni ideasta ja osaamisesta. Picaxen rajoituksena on basic-ohjelmointikieleen sitoutuminen. Arduino ja Raspi puolestaan ovat C-kieleen pohajutuvia ja laajennettavissa vaikka mihin. 

Mikrokontrollerien tuleminen osaksi opetusta vaatii kuitenkin opettajalta laajaa osaamista mm. teknologiarakentelun saralla. Olisiko tässä erinomainen kohta tehdä ainerajojen välistä yhteistyötä esimerkiksi käsityön, tietotekniikan ja ohjelmoinnin opetuksen välillä? Ja miksipä ei matemaattisia aineita voisi yhdistää samaan kimppaan?

Humanoidien käyttö onkin koko kevään ollut oppilasvetoista erityisesti Aurinkolahden peruskoululla, jossa punainen humanoidi (Tuisku) asustaa pysyvästi. Sinisen humanoidin (Ringo) kiertäessä kouluilla kahden viikon jaksoissa pyrimme löytämään humanoidin lyhyen tutustumisen aikana tuomat hyödyt. Oppilaiden sitoutuminen humanoidien ohjaamiseen on hämmästyttänyt laajasti. Humanoidi kun ei jätä kylmäksi aikuistakaan!