Virtaa varhaiskasvatukseen

Blogin etusivulle | Projektikorttiin | Näytä kaikki blogit

Gunnarlan päiväkodin loppuraportti

(Kirjoitettu 19.11 2018 klo 08:16)

Ote Hanna Ryhäsen Pro gradu -tutkimuksesta

Gunnarlan päiväkoti

Gunnarlan päiväkoti on vuonna 2000 rakennettu päiväkoti, jossa toimii kolme päiväkotiryhmää, sekä viereisen koulun tiloissa kaksi esiopetusryhmää. Gunnarlan päiväkodissa hankkeeseen kuuluva tila on aula, jossa otetaan aamuisin kaikkien ryhmien lapset vastaan. Tilaa haluttiin lähteä kehittämään viihtyisämmäksi, paremmin pedagogiikkaa tukevaksi ja yhteisölliseksi tilaksi, joka olisi muunneltavissa eri käyttötarkoituksiin. Talo on suunniteltu pienemmälle lapsimäärälle, kuin päiväkodissa on tällä hetkellä, joten toimivalle aulatilalle on tarvetta myös ryhmien jakotilana. Lähtötilanteessa tilassa oli muun muassa kotileikki, patjoja, kopiokone, tietokone ja pieniä leikkivälineitä. Tila oli yleisilmeeltä sekava, eikä tavaroille ollut tarkoituksenmukaisia säilytyspaikkoja.

Gunnarlan päiväkodissa vanhemmille tehtyyn kyselyyn vastasi 12 vanhempaa. Vanhempien näkemyksissä nousi esiin tilan “aulamaisuus”, jota ei koettu viihtyisäksi tai houkuttelevaksi, vaan laitosmaiseksi. Vanhemmat toivoivat yksimielisesti, että päiväkodin sisätilat mahdollistaisivat liikunnan aiempaa paremmin. Toisaalta kaivattiin myös rauhoittumispaikkaa, johon lapset voisivat “karata” omiin oloihin. Positiivisena vanhemmat kokivat tilan valoisuuden sekä tilassa olevat leikkivälineet. Tilaan kaivattiin liikuntavälineiden lisäksi lisää värejä ja tilaa lasten teoksille, sekä soppea kirjojen katseluun. Lapset pääsivät suunnittelemaan tilaa toimintatuokioissa, joissa lapset kuvasivat omasta mielestään tilan parhaan ja tylsimmän paikan. Tämän jälkeen lapset saivat askarrella toivekarttoja tilaan hyödyntäen kuvastoja. Myös lasten toiveissa liikunta nousi voimakkaimmin esiin.

”Gunnarlan lapset olivat jo etukäteen miettineet tilaa ja sitä, mitä sinne voisi tulla. Liikunnalliset radat (mm. ninjarata), lelut (etenkin autot ja dinosaurukset) ja patjaralli säkkituolilla nousivat esiin puheissa.” –hanketyöntekijä

Ennen muutostöitä oppimisympäristön laadun arvioinnin perusteella Gunnarlan päiväkodissa eniten ongelmallisiksi koettiin seuraavat asiat, (keskiarvo 2 tai vähemmän): Kalusteiden monikäyttöisyys (1,5), säilytysratkaisut tehokkaan puhtaanapidon näkökulmasta (1,5), tilan jakaminen (1,5), esitystekniikka (1), TVT-laitteisto (1,5), pedagoginen dokumentointi tilassa (1,5), autenttiset kokemukset tilassa (1,5), tilan muokattavuus (1,5), muiden tarvikkeiden saatavuus tilassa (1,5), pitkäkestoisen leikin mahdollistaminen (1,5), monipuolisten leikkien mahdollistaminen (2), tutkimaan ja kokeilemaan innostaminen (2) aistien monipuolinen käyttäminen tilassa (1,5)

Gunnarlan päiväkodissa hyödynnettiin sisustussuunnittelijaa, joka tutustui henkilökunnan tekemiin suunnitelmiin sekä tilaan ja teki niiden pohjalta ehdotuksia kalusteiden ja värimaailman toteutukseen. Gunnarlan päiväkodin tilaukset saatiin kokonaisuudessa valmiiksi toukokuussa 2018 ja tila oli käyttövalmiina syyskuun alussa. Uusintamittaukset tehtiin syyskuussa 2018. Henkilökuntavaihdoksen vuoksi henkilökunnan edustaja oli eri, kuin ensimmäisellä arviointikerralla.

Taulukko 1 Gunnarlan päiväkoti. Fyysisen näkökulman mittaustulosten keskiarvot ja muutosprosentti

2. Fyysinen näkökulma	Ennen muutostöitä	Muutostöiden jälkeen	Muutos (%)
2.1 Tila mahdollistaa esteettömän liikkumisen (tilassa ei ole kynnyksiä, ahtaita paikkoja tms. jotka estäisi esteettömän liikkumisen)	3,5	5	30
2.2 Tilassa olevat kalusteet ja niiden sijoittelu ovat turvallisia (esim. ei huonekaluja, jotka voisivat kaatua lasten päälle, ei teräviä kulmia, liian ahdasta jne.)	4,5	4,5	0
2.3 Turvallinen tilankäyttö on mahdollista erilaisissa toiminnoissa (esim. jumppa, musiikki, kuvataiteet jne.)	3	5	40
2.4 Kalusteet mahdollistavat aikuisten ergonomisen työskentelyn tilassa	2	5	60
2.5 Kalusteet mahdollistavat lasten ergonomisen toiminnan tilassa	3,5	5	30
2.6 Kalusteet mahdollistavat muuttuvien tarpeiden huomioimisen tilan käytössä (esim. eri ikäiset lapset)	1,5	4,5	66,7
2.7 Tilan kalustevalinnoissa on huomioitu välineiden ja tilojen yhteiskäyttö yli ryhmärajojen	2	5	60
2.8 Tilan kalustevalinnoissa on huomioitu kestävän kehityksen periaatteita (esim. ekologisuus, pitkäikäisyys, kierrätettävyys)	3	5	40
2.9 Tilan koko mahdollistaa sinne suunnitellun toiminnan toteuttamisen	3,5	5	30
2.10 Lelujen ja tarvikkeiden sijoittelu mahdollistaa tilojen tehokkaan puhtaanapidon	1,5	4,5	66,7
2.11 Tilan valaistus mahdollistaa sinne suunnitellun toiminnan toteutuksen ja muuttuvien tarpeiden huomioimisen tilan käytössä (esim. ruokailu, lepohetki, pöytätyöskentely jne.)	3	5	40
2.12 Tilan akustiikka mahdollistaa sinne suunnitellun toiminnan toteutuksen	2,5	4	37,5
2.13 Tilassa on viihtyisyyttä lisääviä elementtejä	2	5	60
2.14 Tilassa on toimintaan innostavia elementtejä	2,5	5	50
Fyysisen näkökulman keskiarvo	2,7	4,8	43,8

Tilaan hankittiin yksi korkea pöytä, pyörällisiä leikkitasoja, sohva sekä rahi, jotka lisäävät sekä aikuisten että lasten ergonomiaa (2.4). Tilassa olevat isot kalusteet ovat pyörällisiä, joiden ansiosta ne ovat helposti siirreltävissä (2.6). Tilan puhtaanapidon tehokkuutta (2.10) lisäsi leikkitasot, joille leikin voi jättää kesken sen estämättä siivoamista. Uusitut kalusteet lisäsivät myös merkittävästi säilytyspaikkoja, yleisilme tilassa onkin nyt siisti ja selkeä. Säilytysratkaisujen ansiosta tiloissa on myös aiempaa turvallisempaa harrastaa liikuntaa. Tilan akustiikkaan (2.12) tehtiin vain kevyitä muutoksia verhoilla, kalusteilla (pöydissä akustiikkapinnoitus) ja matoilla, mutta pienilläkin ratkaisuilla akustiikkaa saatiin miellyttävämmäksi.

Taulukko 2 Gunnarlan päiväkoti. Sosiaalisen näkökulman mittaustulosten keskiarvot ja muutosprosentti

3. Sosiaalinen näkökulma	Ennen muutostöitä	Muutostöiden jälkeen	Muutos (%)
3.1 Tila mahdollistaa keskittymistä vaativien yksilö- tai paritehtävien tekemisen	2	3,5	42,9
3.2 Tila mahdollistaa kokoryhmätoiminnan	3,5	4,5	22,2
3.3 Tilaa pystyy jakamaan niin, että se mahdollistaa usean pienryhmän toiminnan samanaikaisesti	1,5	3	50
3.4 Tila ja leikkivälinevalinnat mahdollistaa toiminnan, jossa toteutuu sukupuolten välinen tasa-arvo	4	4	0
3.5 Tilan muunneltavuus mahdollistaa sinne suunnitellun toiminnan toteuttamisen (esim. erilaiset yhtäaikaiset leikit, ohjattu toiminta, ruokailu, lepo, jne.)	2	5	60
3.6 Tila mahdollistaa vuorovaikutus- ja ilmaisutaitojen harjoittelemisen	3	4,5	33,3
3.7 Tila mahdollistaa siellä toimivien lasten erilaisten tarpeiden huomioimisen	2,5	4,5	44,4
Sosiaalisen näkökulman keskiarvo	2,6	4,1	36,6

Muunneltavuuden parantaminen (3.5) oli yksi Gunnarlan suunnittelun lähtökohdista. Muunneltavuutta lisäävät helposti liikuteltavien kalusteiden ja tilaa jakavan verhon lisäksi leikkitasot, jotka toimivat alustana mille tahansa leikille (3.1, 3.3). Tila on helposti käytettävissä niin vapaaseen kuin ohjattuun liikuntaan, leikkeihin sekä ryhmätyöskentelyyn. Ryhmätyöskentelyä tukee tilaan hankittu iso kosketusnäyttö (3.2).

Taulukko 3 Gunnarlan päiväkoti. Teknisen näkökulman mittaustulosten keskiarvot ja muutosprosentti

4. Tekninen näkökulma	Ennen muutostöitä	Muutostöiden jälkeen	Muutos (%)
4.1 Tilan esitystekniikka mahdollistaa sinne suunnitellun toiminnan toteuttamisen	1	5	80
4.2 Tilan TVT-laitteisto (tabletit, tietokoneet, lisälaitteet) mahdollistaa sinne suunnitellun toiminnan toteuttamisen	1,5	5	70
4.3 Tilan TVT-laitteiston saatavuus (tabletit, tietokoneet, lisälaitteet) mahdollistaa sinne suunnitellun toiminnan toteuttamisen	2,5	5	50
4.4 Tila mahdollistaa pedagogisen dokumentoinnin tekemisen sähköisellä alustalla	1,5	5	70
Teknisen näkökulman keskiarvo	1,6	5	68

Teknisestä näkökulmasta kaikkien väittämien keskiarvot nousivat merkittävästi. Ensimmäisellä mittauskerralla tilassa ei ollut mitään teknisiä laitteita (4.1). Tilaan hankittiin Clevertouch-kosketusnäyttö. Näytölle tilattiin sähköllä säädettävä pyörällinen jalusta, jolla näytön saa kallistettua täysin vaakatasoon. Suuri näyttö helpottaa ryhmässä työskentelyä ja esimerkiksi pedagogisen dokumentoinnin tekemistä yhdessä lasten kanssa (4.4). Myös ryhmien käytössä olevien iPadien lukumäärä kasvoi kaupungin vuotuisten investointien ansiosta mittausten välillä (4.2, 4.3).

Taulukko 4 Gunnarlan päiväkoti. Paikallisen näkökulman mittaustulosten keskiarvot ja muutosprosentti

5. Paikallinen näkökulma	Ennen muutostöitä	Muutostöiden jälkeen	Muutos (%)
5.1 Päiväkoti hyödyntää paikallisia kulttuurilaitoksia ja muuta rakennettua ympäristöä oppimisympäristönään	2	3	80
5.2 Päiväkoti hyödyntää lähiluontoa oppimisympäristönään	3,5	4	70
5.3 Tila mahdollistaa oikeaan maailmaan liittyvien autentisten kokemusten tarjoamisen (mahdollisuus oikean maailman ilmiöiden tutkimiseen/ kokemiseen)	1,5	3,5	50
5.4 Tila mahdollistaa päiväkodin painotusalueen mukaisen toiminnan toteuttamisen (mikäli päiväkodilla ei ole painotusaluetta, siirry seuraavaan kysymykseen)
5.5 Tila mahdollistaa paikallisten erityispiirteiden hyödyntämistä oppimisessa	2	4	70
Paikallisen näkökulman keskiarvo	2,3	3,6	36,1

Tilan paikallisten ja autenttisen kokemusten mahdollisuudet lisääntyivät hankkeen aikana Clevertouch-näytön, sekä tilaan kiinteästi asennetun vihreän verhon avulla ansiosta. Vihreää verhoa käytetään GreenScreen-tekniikassa, jossa iPadilla kuvatessa vihreän värin tilalle saa vaihdettua minkä tahansa kuvan tai videon Näytön sekä green Screenin avulla lasten kanssa voi lähteä esimerkiksi virtuaalimatkalle tutkimaan merenpohjaa ja retkelle Tytyrin kaivosmuseoon.

Ennen ja Jälkeen. Gunnarlan päiväkodissa lisättiin mm. mahdollisuuksia liikkua sisätiloissa.

Taulukko 5 Gunnarlan päiväkoti. Didaktisen näkökulman mittaustulosten keskiarvot ja muutosprosentti

6. Didaktinen näkökulma	Ennen muutostöitä	Muutostöiden jälkeen	Muutos (%)
6.1 Tiloja on mahdollista muokata toimintakauden aikana oppimistavoitteiden mukaisesti	1,5	5	70
6.2 Tila tarjoaa lapsille mielekkäitä ja merkityksellisiä haasteita ja ongelmia	2	4,5	55,6
6.3 Tila mahdollistaa liikunnan	2,5	5	50
6.4 Leikkivälineet vastaavat lasten tarpeita ja mielenkiinnon kohteita	2	5	60
6.5 Tila mahdollistaa leikkien rakentamisen lasten omien leikkialoitteiden mukaan	3,5	3,5	0
6.6 Tila joustaa leikkien mukaan ja leikkien on mahdollista liikkua	4	5	20
6.7 Leikkivälineet ovat lasten saatavilla (lelut, pelit, kirjat)	4	5	20
6.8 Muut tarvikkeet ovat lasten saatavilla (askartelutarvikkeet, muovailuvahat, yms.)	1,5	3,5	57,1
6.9 Leikkivälineitä on riittävästi	2,5	4,5	44,4
6.10 Tilat mahdollistavat pitkäkestoisen leikin (leikkejä ei ole välttämätöntä aina siivota)	1,5	5	70
6.11 Tila ja leikkivälinevalinnat mahdollistavat monipuolisesti erilaiset leikit	2	5	60
6.12 Tila innostaa lapsia tutkimaan ja kokeilemaan	2	4,5	55,6
6.13 Tila ja välineet mahdollistavat monipuolisesti eri aistien käyttöä toiminnassa	1,5	5	70
6.14 Tila mahdollistaa lasten ideoiden, leikkien ja töiden näkymisen tilassa	3,5	5	30
6.15 Tila kannustaa lapsia itsenäiseen toimintaan ja oma-aloitteisuuteen	2,5	4,5	44,4
Didaktisen näkökulman keskiarvo	2,4	4,6	47,8

Tilaan siirrettiin puolapuut viereisestä ryhmätilasta, koska vanhassa paikassa niiden käyttö oli vähäistä. Liikuntamahdollisuuksia paransi helposti siirrettävien kalusteiden ja puolapuiden lisäksi, liukumäki, sekä useat pienet liikuntavälineet, joita tilaan hankittiin, kuten mahalauta, tasapainopolku, oveen ripustettava koripalloteline, sekä renkaat (6.3). Uusina leikkivälineinä tilaan hankittiin parkkitalo, nukketalo kalusteineen, smartmax-rakentelusarja, taikahiekkaa sekä iso puinen leikkirekka, jonka ohjaamoon mahtuu kaksi lasta (6.4). Uudet leikkitasot mahdollistavat leikkien jättämisen paikoilleen ja jatkamisen myöhemmin (6.10). Lapset saivat olla vaikuttamassa siihen, mitä leluja tilaan tuotiin ja niitä on mahdollista vaihtaa muiden ryhmien välillä lasten mielenkiinnon mukaan (6.1)

Yhteenvetona voidaan sanoa, että Gunnarlan päiväkodin muutostyö oli onnistunut. Muutokset fyysisessä oppimisympäristössä ovat lisänneet tilan käyttöä merkittävästi. Tilassa on miellyttävä yleisilme ja paljon erilaisia mahdollisuuksia leikkiin. Tilassa ei tehty remonttia ja kaikki tilaan hankitut asiat ovat ”perinteisiä” päiväkodin kalusteita ja materiaaleja. Kuitenkin hyvällä kokonaissuunnittelulla ja –toteutuksella tila saatiin vastaamaan huomattavasti paremmin varhaiskasvatussuunnitelman asettamiin tavoitteisiin. Muutosprosessi kannusti henkilökuntaa pohtimaan toimintakulttuuriaan aiempaa enemmän. Gunnarlan päiväkodin henkilökunta on innostunutta ja ammattitaitoista, joten on oletettavaa, että muutoksella tulee olemaan pitkäkestoisia vaikutuksia päiväkodin pedagogiikkaan.

Johanna Latva

Kommentit (0):

Kirjaudu sisään palveluun, mikäli haluat lisätä oman kommentin.