Lukuvuonna 2016-2017 Kaurialan lukiossa jatkettiin lukuisten aiempien vuosien tapaan oppimista ilmiöiden kautta. Lukuvuoden ilmiöksi valittiin Hämeenlinnan kaupungin teeman mukaisesti Luonto ja vesi. Tällä kertaa ilmiöoppijoiksi valikoituivat kaikki ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat, mutta myös ilmiöstä innostuneet toisen vuosiluokan opiskelijat toivotettiin tervetulleiksi mukaan. Ilmiöoppimisen suunnittelusta, ohjeistuksesta ja esimerkiksi ilmiötapahtuman toteutuksesta vastasi opiskelijoiden lisäksi eri oppiaineiden opettajista koostunut Ilmiöoppiminen ja yhteisopettajuus -tiimi. 

Lukuvuoden alussa ensimmäisen vuoden opiskelijoille järjestettiin infotilaisuus, jossa esiteltiin ilmiöoppimista käsitteenä ja Kaurialan lukion monivuotisena perinteenä. Sen jälkeen opiskelijat saivat pohdittavakseen, millä tavalla he haluaisivat opiskella oppiainerajat ylittäviä kokonaisuuksia ilmiön Luonto ja vesi kautta. 

Ensimmäisen vaihtoehdon (A) valinneet opiskelijat tekivät itsenäisesti, parin kanssa tai ryhmätyönä toteutetun ilmiötyön. Oman työnsä näkökulman, oppiaineen tai oppiaineet ja toteutustavan sai valita kokonaan itse. Lisäksi opiskelijoille tarjottiin mahdollisuus koko lukuvuoden ajan kysyä apua ja neuvoja heille nimetyiltä mentor-opettajilta. Tapaamisia ilmiötiimin opettajien tai oman mentor-opettajan       kanssa järjestettiin muutamia, joiden lisäksi jotkut opiskelijat lähestyivät opettajia ideoillaan ja kysymyksillään silloin tällöin. Opiskelijat suunnittelivat ja toteuttivat ilmiötyönsä suurimmaksi osaksi itsenäisesti (joko yksin tai omissa ryhmissään), mikä onkin ilmiöoppimiselle olennaista. Opiskelijoille luvattiin 1-2 kurssia ilmiötyön laajuudesta riippuen.

Toisen suoritusvaihtoehdon (B) valitsi suurin osa ilmiö-kohderyhmästämme. He saivat tehtäväkseen valita muutama eri oppiaineiden lukiokurssi, joilla opiskellessaan heidän oli tarkoitus havainnoida ilmiötä Luonto ja vesi. Havainnot pyydettiin kirjoittamaan blogityylisesti OneNote -muistikirjasovellukseen esimerkiksi viikoittain tai pari kertaa kuukaudessa. Blogipäivitykset saivat olla esimerkiksi kuvia, videoita, runoja tai muita lyhyitä tekstejä. Motivaatiota nostamaan ja palkinnoksi B-vaihtoehdon valinneille tarjottiin mahdollisuutta korottaa jonkin kurssin arvosanaa blogipäivityksillä.

Lukuvuoden lopussa järjestettiin ilmiötapahtuma, jossa esiteltiin vaihtoehto A:n valinneiden opiskelijoiden ilmiötyöt koko koululle. Tapahtumassa nähtiin muun muassa maalauksia, näytelmiä ja valokuvateos, joissa kaikissa aiheena oli Luonto ja vesi. Työt olivat erittäin onnistuneita ja monipuolisesti toteutettuja, ja opiskelijat kertoivat paitsi oppineensa uutta, myös innostuneensa vapaudesta tehdä juuri omannäköisensä työ. 

Sen sijaan vaihtoehto B:n (ilmiöblogi) valinneen ryhmän työskentelyssä lukuvuoden aikana oli melko paljon haasteita. Useille opiskelijoille (ja joskus myös blogeja ohjanneille ryhmänohjaajille ja ilmiötiimiläisille) ei ollut aina selvää, mitä heidän toivottiin tekevän. Blogista muistuteltiin pitkin lukuvuotta, siihen annettiin vinkkejä ja OneNote:sta pidettiin lyhyt koulutus, mutta opiskelijoita oli vaikea saada innostumaan tekemään lukiokurssien ulkopuolista koulutyötä. Arvosanan korottaminen ei ehkä osoittautunut riittävän hyväksi porkkanaksi monelle.

Opettajien ilmiötiimi totesi jo lukuvuoden aikana, että jatkossa tällaista suoritustapaa (B) pitäisi kehittää tai se pitäisi korvata jollain toisella. Ilmiöoppimisen lähtökohta on opiskelijan oma kiinnostus ja motivaatio tutkia ilmiötä, joten tiimi oli sitä mieltä, että koko vuosikurssin mukaan ottaminen ei lähtökohtaisesti ollut paras toteutustapa. Toisaalta näin ilmiöoppimiseen edes jollain tapaa tutustuivat monet sellaisetkin opiskelijat, jotka eivät olisi todennäköisesti edes harkinneet ilmiöoppimiseen osallistumista vaikkapa yksittäisenä lukiokurssina. 

 Rosa Weckström Ilmiöoppiminen ja yhteisopettajuus -tiimin puheenjohtaja 2016-2017