Tulevaisuuden oppimistila - digioppimisen Living Lab

Missä on onnistuttu?

Hankkeessa rakennettiin digioppimista tukeva innovaatioympäristö – LivingLab. Tämä oppimisen kokeiluympäristö kehitettiin yhteistyössä käyttäjien, asiantuntijoiden sekä yritys- ja tutkimussektorien kanssa. Tilasta syntyi aktiiviseen toimintaan kannustava muuntojoustava oppimistila. LivingLab-ympäristö ja toteutus herättivät kiinnostusta valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Syntyneitä yhteistyösuhteita tullaan jatkamaan myös hankkeen päätyttyä. Hankkeen tavoitteina oli muodostaa kehittämiseen erikoistunut verkosto ja edistää oppimisen ekosysteemiin painottuvaa tutkimusta. Hankkeessa kerättiin alkukartoitusaineisto Kirsti Longan tutkimusryhmän toimesta ja tilan käytöstä on kerätty käyttäjäpalautetta jatkokehitystarpeiden löytämiseksi. Hankkeessa toimi yrityksistä (Lekolar, Lenovo, Microsoft, Tilassa Oy), tutkimuksesta (Ele Finland) ja julkisen puolen asiantuntijoista koostuva verkosto. Yhteistyön tuloksena yhteistyön toimintamalli päädyttiin viemään myös varhaiskasvatuksen kentälle.

Missä on ollut haasteita?

Eri sektorien välisessä yhteistyössä on ollut myös haasteita. Yritysten ja julkisen sektorin yhteistyön raamien löytäminen ja toisaalta toimijoiden yhteisten tavoitteiden löytäminen on vaatinut tarkkaa fasilitointia. Kokeilukulttuurin edistämisessä toimintamallien ketteryys ja joustavuus ovat oleellisessa roolissa. Hankintasäännökset ovat hidastaneet ja mutkistaneet kokeilutoiminnan edistämistä. Hankkeessa kokeilujen ketteryyttä ja sujuvuutta ei voitu aina mahdollistaa. Uudenlaisten tilojen ja teknologioiden käyttö vaatii tiivistä tukea ja koulutusta käyttäjille. LivingLab-tila saatiin aktiiviseen käyttöön ja pedagoginen pohdinta käyntiin. Kuitenkin etenkin teknologian saralla uudet ratkaisut eivät integroituneet arjen toimintaan toivotulla volyymilla. Havaitsimme, että teknologian osalta tukeen ja kouluttamiseen tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota. Teknologiavalintojen osalta on syytä kiinnittää huomiota laitteen tai ohjelmiston tuomaan lisäarvoon.

Mitä on opittu?

A) Hanketoiminnasta Hankkeessa opittiin yhteistyön rikkaudesta. Nykypäivän kiihtyvästi kehittyvässä yhteiskunnassa yksittäisissä siiloissa toimiminen ei ole kannattavaa, vaan on syytä toimia yhdessä ja jakaa asiantuntijuutta verkostojen kesken. Hankekauden tulee olla riittävän pitkä, jotta toiminta saavuttaa vaikuttavuutta arjen toiminnassa. Perusteellinen valmistelutyö voi vaatia yhden lukuvuoden panoksen hanketiimiltä, jotta tiimi sitoutuu ja tulevat ratkaisut ovat perusteellisesti pohjustettuja sekä harkittuja. Hanketoiminta koetaan helposti hyvin irrallisena lukion arjesta. Mitä enemmän hankkeiden tavoitteet lutviutuvat koulun arkeen ja muihin meneillään oleviin toimenpiteisiin, sitä suurempaa vaikuttavuutta saavutetaan. Tässä hankkeessa kokeiluja on keskitetty Tikkurilan lukioon. Tavoitteena oli, että kaikki muutkin Vantaan lukiot hyödyntävät LivingLab-ympäristöä. Tämä ei ollut toimiva malli ja haasteeseen pureudutaan jatkohankkeessa.

B) Kehittämisen kohteesta Hankkeessa opittiin paljon oppimisympäristöjen kehittämisestä. Raportin liitteissä on erillinen kooste hankkeen havainnoista. Tiiviisti voi todeta, että tilojen osalta muuntojoustavuus on nykypäivänä välttämätöntä. Staattisia tilaratkaisuja ei kannata tehdä lainkaan. Myös teknologian osalta muuntojoustavuus on tärkeää. Teknologian osalta yksittäiset laite- tai ohjelmistoratkaisut eivät ole riittäviä. Yksittäisten valintojen sijaan tulee pohtia teknisen ympäristön kokonaisuutta ja sen käyttöä suhteessa myös fyysiseen tilaan ja pedagogiikkaan. Pedagoginen kehitys ja toimintakulttuurin muutos puolestaan vaatii aikaa. Yksittäiset tila- tai teknologiaratkaisut eivät johda mihinkään, jos pedagogista käyttötarkoitusta ja suunnitelmaa ei ole pohdittu. Muuntojoustavien oppimisympäristöjen rakentaminen vanhempien tilojen arkkitehtuuriin on myös rajoittava tekijä.

Miten hanke on muuttanut opettajien opetusta ja oppilaiden/opiskeloiden opiskelua?

Muuntojoustavat ja monipuoliset tilaratkaisut tukevat yhteisöllisempää työskentelyä. Tilat ohjaavat vuorovaikutukseen opiskelijaryhmän kesken ja tukevat opiskelijoiden itseohjautuvuutta. Uudenlaiset tilat ohjaavat myös kehittämään ja pohtimaan pedagogiikkaa uudelleen. Kun ympäristö on erilainen, myös pedagogiikan tulee astua askel eteenpäin perinteisistä raameista. Uusien tilojen ja teknologioiden käyttö on selvästi tiettyjen opettajien suosiossa. Laajempi perinteisestä luokkahuonerakenteesta luopuminen vaatii vielä paljon. Suurin osa opiskelijoista pitää muuntojoustavista oppimisympäristöratkaisuista ja kokee niiden edistävän oppimistaan. Teknologian integroiminen tähän kehitykseen vaatii vielä työstöä. Lukiossa jokaisella opiskelijalla on kannettava tietokone, joten uusien teknologioiden käyttötarkoitus lukioympäristössä on myös oma haasteensa. On siis pohdittava, minkälainen laitteisto tuottaa lisäarvoa oppimiselle tai on tarpeellinen lukiokoulutuksessa?

Miten hankkeessa kehitetty toiminta jatkuu?

LivingLab-tila jatkaa toimintaansa Tikkurilan lukiossa. LivingLabia laajennetaan tilaa vastapäätä olevaan luokkaan. Laajennuksella tavoitellaan vaikutuksia toimintakulttuuriin kehittämällä kyseisen kerroksen tilaratkaisuja. Tiloista oppimisen ympäristöiksi jatkohankkeessa kehitetään kaikkien lukioiden muuntojoustavien oppimistilojen teknologista varustelua ja pureudutaan LivingLab-hankkeessa havaittuihin haasteisiin teknologian integroimisen suhteen. Hankkeessa kehitetään pedagogisia käyttösuunnitelmia ja levitetään tietoisuutta oppimisympäristöjen mahdollisuuksista. Jatkohankkeessa voidaan hyödyntää edelleen LivingLabin prosesseja kokeilukulttuurista ja tarvelähtöisistä hankinnoista. Vantaan lukioiden laatukortille on kirjattu tavoite oppimisympäristöjen kehittämissuunnitelmista. Tässä voidaan hyödyntää hankkeen havaintoja ja oppimisympäristöistä kerättyä palautetta. Oppimisympäristöjen monipuolisuus on syytä huomioida tulossa olevassa lukioiden opetussuunnitelmauudistustyössä.

Miten hankkeesta on tiedotettu hankkeen ulkopuolisille tahoille?

Hankkeella on omat nettisivut ulkoiseen viestintään. LivingLab-tilan valmistuttua pidimme avajaistilaisuuden, jossa kerroimme hankkeesta prosessina sekä esittelimme uutta oppimistilaa. Tapahtumaan osallistui noin 100 ihmistä ympäri Suomea. Hankkeen nettisivuista ja avajaisista on tiedotettu aktiivisesti Vantaan omissa kanavissa sekä sosiaalisen median kanavilla. Hankkeen koordinaattori on osallistunut BETT-messuille Lontoossa ja esitellyt hanketta matkan verkostolle. Keväällä 2017 hanke oli esillä ITK-päivillä seminaaripuheenvuorossa, sekä kahden esityksen muodossa Oppimaisema-festivaaleilla. Hanke on ollut esillä myös #koulutuskeskiviikko webinaarissa sekä muutamissa erilaisissa oppimisympäristövideoissa.