Kokeellinen oppimisympäristö varhaiskasvatuksessa

Blogin etusivulle | Projektikorttiin  |  Näytä kaikki blogit


Fyysisesti aktiivinen, leikkien ja liikkuen, juosten ja kiikkuen

(Kirjoitettu 14.05 2018 klo 09:14)

Tässä blogitekstissä perehdyn siihen, mitä tavoitteita ja vaateita Varhaiskasvatuksen pedagogista toimintaa ohjaavat asiakirjat liikuntakasvatusta ja fyysistä aktiivisuutta korostavalle oppimisympäristölle asettavat? Mitkä ovat kasvattajan vastuut ja velvoitteet liikuntamyönteisen oppimisympäristön luomisessa? Edellisten blogikirjoitusten tapaan kokoan varhaiskasvatuksen asiakirjoista, tässä kirjoituksessa liikuntakasvatuksen kannalta, oleelliset lauseet sellaisinaan samaan tekstiin. Muutan niitä vain luettavuuden parantamiseksi. Asiakirjoista ottamani lauseet ovat tekstissä kursivoitu. 

 

Liikunnan kansanterveydelliset hyödyt on tunnustettu kaikkialla. Myös se, että liikunnallisen elämäntavan siemen kylvetään lapsuudessa, on yleisesti hyväksytty väite. Perheen merkitys liikunnallisen elämäntavan omaksumisessa on olennaisen tärkeä, mutta vähäiseksi ei myöskään jää varhaiskasvatuksen osuus elinikäisen liikuntamyönteisyyden omaksumisessa. Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksien mukaan alle kouluikäisen lapsen tulisi liikkua kolme tuntia päivässä (OKM). Se on määrä, johon pääsemiseksi on toimittava aktiivisesti niin kotona kuin varhaiskasvatuksessa. Kokeellinen oppimisympäristö varhaiskasvatuksessa -hankkeessa liikuntaa ei ole siis syyttä nostettu yhdeksi hankkeemme painopistealueeksi.

 

Varhaiskasvatussuunnitelma määrittää fyysistä aktiivisuutta, liikuntakasvatusta ja sen tehtävää seuraavasti: Varhaiskasvatuksen tehtävänä on luoda pohja lasten terveyttä ja hyvinvointia arvostavalle sekä fyysistä aktiivisuutta edistävälle elämäntavalle yhdessä huoltajien kanssa. Fyysisellä aktiivisuudella tarkoitetaan erilaisia ja kuormittavuudeltaan eritasoisia liikunnan tapoja, kuten leikkimistä sisällä ja ulkona, retkeilyä sekä ohjattuja liikuntatuokioita. Liikunnan tarjoamat tunnekokemukset ovat oleellisessa osassa elämänikäisen liikunnan ilon löytämisessä.

 

Lasten fyysisen aktiivisuuden kannalta oppimisympäristöllä ja käytettävissä olevilla telineillä, välineillä ja materiaaleilla on tärkeä merkitys. Oppimisympäristön muokkaaminen liikuntaa tukevaksi on tärkeää lasten liikkumisen lisäämisessä. Oppimisympäristöjen tulee tukea lasten luontaista uteliaisuutta ja oppimisen halua sekä ohjata leikkiin, fyysiseen aktiivisuuteen sekä taiteelliseen ilmaisuun ja kokemiseen. Oppimisympäristöt tarjoavat vaihtoehtoja monipuoliseen ja vauhdikkaaseen liikkumiseen, leikkeihin ja peleihin sekä rauhalliseen oleiluun ja lepoon. Oppimisympäristöä muokataan liikkumista tukevaksi turvallisuusnäkökohdat huomioiden. Sisä- ja ulkotiloissa liikuntaan kannustavat välineet ovat mahdollisuuksien mukaan lasten vapaassa käytössä. Liikuntavälineiden tulee olla lasten käytettävissä myös omaehtoisen liikunnan ja leikin aikana. Varhaiskasvatuksessa huomioidaan liikuntavälineiden turvallisuus. Luontoa, pihoja, leikkipuistoja ja muuta rakennettua ympäristöä hyödynnetään liikunta- ja luontoelämysten ja oppimisen paikkoina. Retkiä lähiympäristön erilaisiin maastoihin hyödynnetään liikunnan lisääjänä. Yhteistyö esimerkiksi kirjaston, liikunta- ja kulttuuritoimen sekä järjestöjen, seurakuntien, yritysten ja luontokoulujen kanssa lisää oppimisympäristöjen monipuolisuutta ja tukee varhaiskasvatuksen tavoitteita.

 

Kuten aikaisemmissakin teksteissäni olen todennut, fyysisen oppimisympäristön muokkaaminen on oppimisympäristöjen kehittämistyössä usein helpoin osuus. Enemmän haasteita asettaa se, kuinka ilmapiiri ja asenne kehitettävää asiaa kohtaan saadaan optimoitua. Mielestäni pedagogista toimintaa ohjaavat asiakirjat ovat tässä ensiarvoisen tärkeässä roolissa. Vantaan varhaiskasvatuksen tulosaluepäivässä keväällä 2018 oppimisympäristöjen kehittämisestä luennoinut Marjo Mäntyjärvi totesi, että kirjattu varhaiskasvatussuunnitelma on laatulupaus. Mitä siis Vantaalla lupaamme liikuntakasvatuksen osalta?

 

Vantaan varhaiskasvatuksessa liikunta on keskeinen työtapa. Varhaiskasvatuksen yhteisössä liikutaan monipuolisesti sisällä ja ulkona sekä vältetään pitkäkestoista istumista. Fyysisen aktiivisuuden tulee olla luonteva osa lapsen päivää. Ohjatun liikunnan lisäksi huolehditaan siitä, että lapsilla on riittävästi mahdollisuuksia päivittäiseen omaehtoiseen liikuntaan sekä sisällä että ulkona. Henkilöstön tulee suunnitella päivän rakenne, sisä- ja ulkoympäristö sekä toiminnan sisällöt niin, että lapset voivat monipuolisesti nauttia liikkumisesta eri tilanteissa. Varhaiskasvatusyksiköissä tulee pohtia, kuinka liikkuminen mahdollistetaan arkitilanteissa päivän aikana. Ulkoiluaikaa sekä odottelu- ja siirtymätilanteita hyödynnetään liikunnan lisäämisessä esimerkiksi ohjattujen liikuntaleikkien avulla. Turhia, liikkumista estäviä kieltoja vältetään, mutta leikkiessä ja liikkuessa kiinnitetään huomiota turvallisuuteen.

 

Liikuntaleikkien, tanssin, sirkuksen ynnä muiden liikunnallisten toimintatapojen merkitys sekä käytettävyys erilaisten tietojen ja taitojen harjoittelussa sekä opettamisessa huomioidaan. Kasvattajan osallistuminen ja toimintaan heittäytyminen on onnistuneen liikuntakasvatuksen edellytys. Toimintaa rytmitetään niin, että rauhallisempi työskentely ja liikkuminen vuorottelevat sopivassa suhteessa. Varhaiskasvatuksessa tuetaan lasten luonto- ja ympäristösuhteen kehittymistä muun muassa säännöllisillä metsäretkillä sekä arjen valinnoilla, jotka tukevat kestävää elämäntapaa. Tavoitteena on, että kaikki ryhmät tekevät säännöllisiä metsäretkiä lasten luontosuhteen vahvistamiseksi. Eri vuodenaikoja tulee hyödyntää siten, että lapset saavat mahdollisuuksia opetella kullekin vuodenajalle tyypillisiä tapoja ulkoilla. Lapsia kannustetaan ulkoiluun ja liikunnallisiin leikkeihin kaikkina vuodenaikoina. Vantaan varhaiskasvatuksessa ulkoillaan mahdollisuuksien mukaan joka säällä. Ulkoilun aikana järjestetään ohjattuja liikuntaleikkejä mahdollisuuksien mukaan.

 

Sääkslahti kirjassaan Liikunta varhaiskasvatuksessa (2018, 133–137) toteaa, että lapset ovat fyysisesti aktiivisempia silloin, kun heillä on mahdollisuus vapaaseen, omaehtoiseen leikkiin. Ulkoleikeissä ja erityisesti luonnossa ja metsässä tapahtuvat leikit ovat hänen mukaansa sisäleikkejä fyysisempiä. Fyysisen aktiivisuuden lisäämisen kannalta on siis tärkeää, että varhaiskasvatusyksiköihin luodaan struktuurit, jotka mahdollistavat keskittyneen pitkäkestoisen omaehtoisen leikin sekä luonnon ja metsän hyödyntämisen toimintaympäristönä. Lisäksi on tärkeää, että lasten omaehtoisen leikin ja toiminnan aikana heillä on käytettävissään liikkumiseen ja fyysiseen aktiivisuuteen kannustavat kasvattajat, tilat ja välineet myös sisäleikeissä.

 

Sääkslahden (2018, 133.) mukaan kasvattajien luomat ohjatut tilanteet organisoidaan usein niin, että ne edellyttävät runsaasti paikoillaanoloa. Mielestäni on ensiarvoisen tärkeää, että henkilöstö kokoaa työvälineekseen fyysistä aktiivisuutta korostavaa liikuntaleikkipankkia ja suunnittelee lyhyitä liikunnallisia välipaloja pidempiaikaista paikallaoloa vaativiin tilanteisiin. Myös tieto- ja viestintäteknologian tarjoamia mahdollisuuksia pystyisi hyödyntämään tähän tarkoitukseen entistä tehokkaammin.

 

Lasten omaehtoisen fyysisen aktiivisuuden ja fyysiseen aktiivisuuteen kannustavan päivärytmin ja toimintatapojen lisäksi varhaiskasvatussuunnitelma ja esiopetussuunnitelma velvoittavat säännölliseen ohjattuun liikuntaan. Tähän velvoittaa myös varhaiskasvatuslaki; Jokaisella lapsella on oikeus suunniteltuun, tavoitteelliseen ja monipuoliseen liikuntakasvatukseen varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen osana (Varhaiskasvatuslaki 580/2015). Sääkslahti (2018, 176.) pitää minimitavoitteena yhtä viikoittaista ohjattua liikuntatuokiota sisällä ja ulkona. Ohjatussa liikunnassa suunnittelun ehdoton edellytys on toiminnan maksimaalinen hyödyntäminen aktiiviseen liikkumiseen. Ohjeiden kuunteluun ja jonottamiseen pitäisi ohjatuilla liikuntahetkillä kulua mahdollisimman vähän aikaa. Mielestäni varhaiskasvatuksessa toteutettavassa liikuntakasvatuksessa yksi toimivimmista ratkaisuista on erilaiset liikuntaradat, joilla isokin ryhmä voi toimia aktiivisesti yksilölliset tarpeet huomioiden. Lisäksi välineenkäsittelytaitoja harjoiteltaessa on ensiarvoisen tärkeää, että jokaiselle riittää oma väline, jolla harjoitella (esim. pallo). Ohjattuihin liikuntahetkiin, esimerkiksi liikuntaratojen yhteyteen, voi myös helpommin kuin helposti lisätä akateemisia taitoja harjaannuttavia elementtejä. Yksinkertaisimmillaan; roiku renkaissa niin, että ehdit laskea kymmeneen, tee kolme kuperkeikkaa…

 

Liikuntakasvatuksen tulee olla säännöllistä ja lapsilähtöistä, monipuolista ja tavoitteellista. Säännöllisellä ja ohjatulla liikunnalla on tärkeä merkitys lasten kokonaisvaltaiselle kehitykselle ja motoriselle oppimiselle. Varhaiskasvatuksen tehtävänä on kehittää lasten kehotuntemusta ja -hallintaa sekä motorisia perustaitoja, kuten tasapaino-, liikkumis- ja välineenkäsittelyätaitoja. Lasten tulee saada kokemuksia yksin, parin ja ryhmän kanssa liikkumisesta. Liikkumisessa hyödynnetään erilaisia aisteja sekä erilaisista materiaaleista valmistettuja, liikkumiseen innostavia välineitä. Lasten liikkumisen tulee vaihdella luontevasti kestoltaan, intensiteetiltään ja nopeudeltaan. Liikunnan tulee olla lapselle positiivinen elämys. Kasvattajan tehtävä on luoda jokaiselle lapselle onnistumisen mahdollisuuksia liikunnan parissa. Kasvattajan esimerkki, kannustus ja liikkumisen hyväksyvä ilmapiiri on tärkeää. Lasten liikunnassa tulee tietoisesti pyrkiä pois kilpailusta ja omien suoritusten vertailusta toisten suorituksiin. Erityisesti vähemmän liikkuvien lasten aktivointiin kiinnitetään huomiota.

 

Tutustuessani hankkeen blogin myötä varhaiskasvatuksen pedagogista toimintaa ohjaaviin asiakirjoihin näin yksityiskohtaisesti, väkisinkin mieleen nousee ajatus multitalentista kasvattajasta. Varhaiskasvatushenkilöstön osaamiselle kohdistetut odotukset ovat vähintäänkin suuret. Eri koulutuksista ja koulutusasteista huolimatta, yksittäiselle lastentarhanopettajalle tai lastenhoitajalle ei pystytä antamaan eväitä kaiken hallitsemiseen. Onneksi varhaiskasvatuksessa korostuu tiimityö ja jo asiakirjojenkin toimesta kasvattajia ohjataan käyttämään hyväksi henkilöstön erilaisia vahvuuksia. Positiivinen psykologia ja vahvuusajattelu ovat toimivuutensa ansiosta kohisten nousseet varhaiskasvatuksessa aallonharjalle. Lasten vahvuuksien lisäksi, on syytä tehdä vahvuuskartoitusta myös henkilökunnalle. Vahvuuksia hyödyntäen, yhdessä rakentaen ja toisia auttaen voimme löytää avaimen muun muassa onnistuneen liikuntakasvatuksen toteuttamiseen.

 

Kokeellinen oppimisympäristö varhaiskasvatuksessa -hankkeessa on tärkeää löytää toimintamalleja ja -tapoja, joiden avulla asiakirjojen asettamiin tavoitteisiin – laatulupauksiin – voidaan vastata. Pelkkä oppimisympäristön muokkaaminen ei riitä. Tarvitaan keinoja, joilla koko yhteisö saadaan puhaltamaan yhteen hiileen ja sitä kautta kukoistamaan. Keskeistä on, että varhaiskasvatuksessa henkilöstö sitoutuu työssänsä lasten hyvinvointia tukeviin toimintamalleihin.

 

Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet

Opetushallitus 22.12.2014

 

Vantaan esiopetuksen opetussuunnitelma

Opetuslautakunta 15.2.2016

 

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet

Opetushallitus 18.10.2016

 

Vantaan varhaiskasvatussuunnitelma

Opetuslautakunta 15.5.2017

 

Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset 2016. Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä. Opetus- ja kulttuuriministeriö 2016: 21

 

Liikunta Varhaiskasvatuksessa

Arja Sääkslahti, 2018, PS-kustannus, Jyväskylä

 


Minna Laitinen


Kommentit (0):


Kirjaudu sisään palveluun, mikäli haluat lisätä oman kommentin.

YLLÄPITO JA TUKI: info@oppimaisema.fi   •