Saunalahden lastentalo

Saunalahden lastentalo on Espoon kaupungin sivistystoimen, sekä suomenkielisen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunnan yhteistyöhankkeena toteutettu päiväkodin uudisrakennus. Tiloissa toimii lisäksi neuvola, joten rakennuksesta käytetään nimitystä lastentalo.

Päiväkodin viidessä ryhmässä on yhteensä 80 hoitopaikkaa 1–5-vuotiaille lapsille. Työntekijöitä Lastentalossa on yhteensä 24.

Loci Maisema-arkkitehdit Pia Kuusiniemen johdolla ovat suunnitelleet lapsille poikkeuksellisen ja inspiroivan ympäristön vaikealle tontille. Vaihtelevaksi suunnitellulle pihalle muodostuu erilaisia osa-alueita, jotka ovat omiaan innostamaan lapsien luontaista luovuutta omien leikkien keksimiseen.

Pihalla nousee kuusi kappaletta katoksia sirojen jalkojen tukemina. Katosten alapinta on maalattu helmiäisstruktuurimaalilla, ja jokaisessa katoksessa on valaisin, jonka antama valo

Saunalahden lastentalo on Espoon kaupungin sivistystoimen, sekä suomenkielisen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunnan yhteistyöhankkeena toteutettu päiväkodin uudisrakennus. Tiloissa toimii lisäksi neuvola, joten rakennuksesta käytetään nimitystä lastentalo.

Päiväkodin viidessä ryhmässä on yhteensä 80 hoitopaikkaa 1–5-vuotiaille lapsille. Työntekijöitä Lastentalossa on yhteensä 24.

Loci Maisema-arkkitehdit Pia Kuusiniemen johdolla ovat suunnitelleet lapsille poikkeuksellisen ja inspiroivan ympäristön vaikealle tontille. Vaihtelevaksi suunnitellulle pihalle muodostuu erilaisia osa-alueita, jotka ovat omiaan innostamaan lapsien luontaista luovuutta omien leikkien keksimiseen.

Pihalla nousee kuusi kappaletta katoksia sirojen jalkojen tukemina. Katosten alapinta on maalattu helmiäisstruktuurimaalilla, ja jokaisessa katoksessa on valaisin, jonka antama valo heijastuu katoksen alapinnasta. Myös pihaa rajaavaan aitaan on upotettu valaisimia.

Rakennuksen pitkänomainen pohjaratkaisu on toimiva, ja kokonaisilme on leikkisä. Kustakin kolmesta pihasisäänkäynnistä saavutaan aulaan, joka jakaa liikenteen kahteen päiväkotiryhmään.

Päivähoitoryhmien omat tilat ryhmittyvät pihan puolelle. Huoneiden ulkoikkunat ylettyvät lähelle lattianrajaa, jotta talon pienimmätkin ylettävät katselemaan maisemaa.

Lastentalon päästä päähän mutkittelee pitkä käytävä. Käytävän varrella on vaihtelevan muotoisia laajempia alueita, joissa lapset mahtuvat leikkimään pienissä ryhmissä. Kadun puolelle on sijoitettu yhteiskäytössä olevia verstas- ja leikkitiloja, sekä toimistotiloja.

Rakennuksen päädyissä on porrashuoneet, joista päästään alakerrassa oleviin neuvolatiloihin. Salin sisältävä pääty toimii myös korttelitalona, eli paikalliset voivat varata tiloja omaan kokoontumiskäyttöönsä.

Sisustuksen suunnittelun lähtökohtana oli aikaansaada kokonaisvaltaiset elämykselliset tilat, kertoo sisustusarkkitehti Päivi Meuronen Arkkitehtitoimisto JKMM Oy:stä.

– Keskellä taloa kulkevasta käytävästä suunniteltiin salaperäinen, hämyinen, tummanvihreä epäkäytävämäinen tila. Käytävän alakatto ja poimuilevat seinät verhoiltiin akustoivalla tekstiilimatolla.

Sisäkäytävästä tehtiin kalustukseltaan muita tiloja abstraktimpi. Ryhmätilojen edustalla käytävä laajenee pieniksi sisäauloiksi, joita voidaan käyttää myös leikkitiloina.

Valoisat ja toiminnalliset ryhmätilat avautuvat täyskorkean lasiseinän läpi luontoon. Ryhmätilojen ja hämärän, tumman käytävän välille luotiin jännittävä kontrasti, jolloin tiloilla on selvästi omat, erilaiset luonteensa ja tunnelmansa.

Valaistuksen suunnittelu on ollut keskeisessä osassa kohteen suunnittelussa. Toteutuksessa on käytetty vakiovalaisintuotannon perusteollisia periaatteita, mutta niitä soveltaen on saatu aikaan rikas sisä- ja ulkovalaistus. Valaisinsuunnittelijana on ollut Sara Leino Tuomi-yhtiöistä.

Sisääntuloaulojen kattolyhtyjen vaippapinnassa olevilla Aimo Katajamäen suunnittelemilla ja toteuttamilla maalauksilla saatiin myös jokaiselle sisääntulolle oma identiteetti. Aiheina ovat vedenalainen maailma, avaruus, sekä maanpäälliset eliöt.

Kattolyhtyjen alle muodostuu leikkitilaa, jossa valo muuttuu vuorokauden- ja vuodenaikojen mukaan. Näin eteistilasta tuli enemmän kuin pelkkä vaatteidensäilytys ja -vaihtopiste.