Järvenpään lukio |
Järvenpään lukio on laajasti tunnustettu tiennäyttäjäksi nykyaikaisen oppimisympäristön kehittäjänä. Korkeakoulumaisessa miljöössä eri aineiden opetustilat ryhmittyvät ”tiedekunniksi” ja rakennuksen keskiöön sijoittuvat kokoontumistilat, ruokala, kahvila, kirjasto, ohjauspalvelut ja itsenäiseen opiskeluun tarkoitetut tilat. Toiminnallisina lähtökohtina ovat yksilöllisyys, yhteisöllisyys ja kolmantena vastuullisuus kahta edellistä yhdistävänä voimana. Koulun tilat ja välineet ovat koulupäivinä opiskelijoiden käytössä maanantaista torstaihin klo 7-21 ja perjantaisin klo 7-16. Itsenäiseen opiskeluun ja erilaisissa harrastusryhmissä toimimiseen on erinomaiset mahdollisuudet.
|
|
|
Jäsenet |
|
Hankkeen pedagogiset tavoitteet
Pedagogisena tavoitteena on ollut yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden yhdistäminen ja korkeakoulumaisen lähestymistavan tuominen lukioon. Eri aineiden opetus- ja opettajien vastaanottotilat ryhmittyvät "tiedekunniksi" ja rakennuksen keskiöön sijoittuvat yhteinen kokoontuminen, ruokala, kahvila, kirjasto, ohjauspalvelut ja itsenäinen työskentely.
Hankkeen kuvaus
Järvenpäässä käynnistettiin alkuvuodesta 1996 uuden lukiorakennuksen suunnittelu. Opettajakunta tarttui innolla haasteeseen ja nopeasti tuotettiin hankekuvaus, joka perustui käsitykseen muuttuvista opettajan ja opiskelijan rooleista sekä uuden teknologian vaikutuksista oppimisympäristön muotoutumiseen. Suunnitteluvaiheessa hahmottui kuva oppilaitoksesta, joka hakee malleja korkeakoulumaisesta miljööstä, luo yhteisöllisyyttä, antaa opiskelijoille lisää mahdollisuuksia erikoistumiseen ja vastuuta.
Pääsuunnittelijaksi valittiin keväällä 1997 Arkkitehtitoimisto Aarne von Boehm, jossa rakennuksen suunnittelu käynnistyi opettajakunnassa laaditun hankekuvauksen ja siihen liitetyn tilatarvelaskelman pohjalta. Rakennushankkeen toteutuminen siirtyi alkuperäisesti kolmella vuodella lopulta siksi, että kaupunginvaltuusto päätti syksyllä 1997, että hankkeen eteneminen pysäytetään ja käynnistetään uudelleen sitten kun sille saadaan valtionapu. Valtionapu myönnettiin ja rakentaminen alkoi tammikuussa 2002. Opiskelijat ja opettajat aloittivat uudessa koulutalossa elokuussa 2003.
Hankkeen lopputulos ylitti monessa mielessä odotukset. Hankkeen yksityiskohdat täsmentyivät suunnittelun loppuvaiheessa ja toteutuksen aikana erittäin ammatti- ja yhteistyötaitoisen pääsuunnittelijan haastaessa käyttäjiä näkemään tarpeet ja tarkoituksenmukaiset valinnat tulevaisuuden kannalta.
kokemus
Atso Taipale
kokemus
Aarne von Boehm