TOIMIVA oppimisympäristö

Uudet tilat valmistuvat pikkuhiljaa. Työtä on tehty suunnittelusta alkaen yhteistyössä; käyttäjät ja uusien OPS mukaiset asiat on saatu hienosti esille! Elokuussa alkavan ryhmän oppilasvalinnat ovat ajankohtaisia. Lisäksi oppimateriaalien sekä toiminnallisten välineiden sekä kalusteiden hankinta on alkamassa.

Kiinnostuksen psykologia; tulevaisuuden opetussuunnitelman tärkeimpiä asioita! Helsingin yliopisto Kirsti Lonka 

Miten erottaa 6. Ja 9. vastaus toisella on iso maha ja toisella iso pää.

Havaintomotoristen taitojen harjaannuttaminen on erityisen tärkeää alakoululaisilla. Kehon hahmottaminen edellyttää kehon ääriviivojen sekä kehon eri osien ja sen eri puolten (etupuoli- vatsa, takapuoli - selkä, oikea/vasen kylki) tunnistamista, nimeämistä ja tahdonalaista liikuttamista. Kehon oletetun keskilinjan ylittäminen (esim. oikealla kädellä sipaistaan vasenta olkapäätä) on tärkeää varmistaa esi- ja alkuopetuksessa, koska se on suoraan yhteydessä lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen edellytyksiin. Kun havaintomotoriset taidot ovat kehittyneet riittävän pitkälle, motoriset perustaidot alkavat kehittyä.

Motorisiksi perustaidot ovat sellaisia taitoja, joiden avulla oppilas selviää arkipäivän liikkumista vaativista tarpeista. Motoriset perustaidot jaetaankin niiden käyttötarkoituksen perusteella kolmeen luokkaan:

Tasapainotaidot ovat taitoja, joilla kehon painopiste mukautetaan paikallaan olevaan (staattinen tasapaino) tai liikkuvaan (dynaaminen tasapaino) tukeen nähden siten, että keho pysyy tasapainossa. Tasapainoa ylläpitäviä taitoja ovat koukistus, ojennus, kierto, kääntyminen ja heiluminen. Tasapainoa tarvitaan myös paikalta lähtemisessä, pysähtymisessä, alastulossa ja harhauttamisessa. Tasapainotaidoilla keho pidetään hallinnassa, yleisimmin pystyasennossa. Siksi tasapainotaidot ovat ihmisen kaiken toiminnan ja liikkumisen perustana.

Liikkumistaidot ovat taitoja, joiden avulla siirrytään paikasta toiseen. Liikkumistaitoja ovat esimerkiksi kieriminen, ryömiminen, konttaaminen, kiipeäminen, käveleminen, juokseminen, hyppeleminen, laukkaaminen ja uiminen. Liikkumistaitoja tulee harjoitella jokaisella liikuntatunnilla.

Välineenkäsittelytaidot ovat koko kehon taitoja, joiden avulla lapsi pystyy käsittelemään esineitä, välineitä ja telineitä. Käsittelytaitojen kehittyminen edellyttää havainto- ja motoristen toimintojen yhteistyötä ja siksi ne ovatkin oppilaalle kaikkien vaativimpia motorisia tehtäviä. Liikuntatunneilla opetuksen pääpaino on erityisesti karkeamotorisissa käsittelytaidoissa. Käsittelytaitoja ovat esimerkiksi työntö, veto, vieritys, pyöritys, heitto, kiinniotto, potku, lyönti, pomputus ja kuljetus. Erilaisilla telineillä liikkumisessa tarvitaan koko kehon käsittelytaitoja, kuten esimerkiksi riippumista tai nojaa. Koko kehon käsittelytaitojen harjaannuttaminen luo pohjan hyvälle kehonhahmotukselle ja parantaa edellytyksiä kehonhallinnalle

Opetuksen eheyttäminen edellyttää sekä opetuksen sisältöä että työtapoja koskevaa pedagogista lähestymistapaa, jossa kunkin oppiaineen opetuksessa ja erityisesti oppiainerajat ylittäen tarkastellaan todellisen maailman ilmiöitä tai teemoja kokonaisuuksina. Eheyttämisen tapa ja kesto voi vaihdella oppilaiden tarpeista ja opetuksen tavoitteista riippuen. Eheyttämistä voidaan toteuttaa mm:

• rinnastamalla eli opiskelemalla samaa teemaa kahdessa tai useammassa oppiaineessa samanaikaisesti
• jaksottamalla eli järjestämällä samaan teemaan liittyvät asiat peräkkäin opiskeltaviksi
• toteuttamalla toiminnallisia aktiviteetteja kuten teemapäiviä, erilaisia tapahtumia, kampanjoita, opintokäyntejä ja leirikouluja
• suunnittelemalla monialaisia, pitempikestoisia oppimiskokonaisuuksia, joiden toteuttamiseen osallistuu useampia oppiaineita ja joihin voi sisältyä edellä mainittuja eheyttämistapoja
• muodostamalla oppiaineista integroituja kokonaisuuksia
• kokonaisopetuksena, jossa kaikki opetus toteutetaan eheytettynä kuten esiopetuksessa.

Aamukokoontuminen ja päivän tehtäväsuunnitelma

Imatran kaupungin Tainionkosken koululla on eskarin sekä ykkös- ja kakkosluokkien toiminnallinen yhteinen ryhmä. Tässä ryhmässä perinteinen luokka, opettajajohtoisuus ja jatkuvat kokeet ovat historiaa. Sen sijaan oppiainerajat rikkova ilmiöpohjainen oppiminen, teknologian käyttö ja kokeileminen ovat arkea.