Sign in Forgot your password?

NOTICE! Project basic information is not available in English. Project information will be presented in other languages.

Multaa ja Mukuloita - ruoan ja ravinteiden kierto varhaiskasvatuksen opetuksessa

Hankkeen tavoitteena on kasvien pienimuotoisen viljelyn avulla avata ja konkretisoida kiertotalouskäsite sekä päiväkotien lapsille että työntekijöille. Lisäksi tavoitteena on ruoan arvostuksen lisääminen, ruokahävikin pienentäminen ja kierrätykseen perustuvan jätehuollon tekeminen tutuksi eri kulttuuritaustoista tuleville lapsille ja perheille. Hanke alkaa syyskuussa 2017 ja se päättyy kesäkuussa 2019.

Hankkeessa havainnollistetaan ravinteiden kiertoa ja ruoan elinkaarta perustamalla päiväkotien sisätiloihin pienimuotoista viljelyä. Yrttejä ja muita kasveja kasvatetaan siemenistä ja tehdään lannoituskokeita. Joitakin kasveja, kuten tomaatteja, lapset pölyttävät itse pensseleillä. Hankkeessa voidaan kokeilla myös sienien kasvattamista. Ruokaan ja ruokakulttuuriin tutustutaan laajasti. Yhteistyössä Arkean kanssa suunnitellaan ruokalistoja, koo

Show more...
 

Members
Jaana Itälä-Laine
Jenni Tuokko
Heli Anttalainen
Project files
Title Description Type Created Uploader
Hankkeen logo
picture 27.03.2018 15:32 Jenni Tuokko
Kevään 2018 tiedote päiväkotilasten vanhemmille
file 11.10.2018 10:52 Jenni Tuokko
Syksyn 2018 tiedote päiväkotilasten vanhemmille
file 11.10.2018 10:53 Jenni Tuokko
Havaintokuva ravinnekierrosta
file 11.10.2018 10:55 Jenni Tuokko
Lorupussi
file 11.10.2018 10:57 Jenni Tuokko
Jätejengi-kierrätyskuvakortit
file 11.10.2018 10:59 Jenni Tuokko
Puutarhamummojen ja -pappojen etsintäkuulutus

Tulos: saamme Kupittaan Siirtolapuutarhasta lisää mummoja ja pappoja Sateenkaari Kodon päiväkoteihin.

file 11.10.2018 11:04 Jenni Tuokko
Mitä madot voivat opettaa lapsille kiertotaloudesta?

Blogiteksti, Varsinais-Suomen liiton blogi, Jaana Itälä-Laine

file 12.10.2018 09:33 Jenni Tuokko
Hankkeen logo

 

 
Aims
Varhaiskasvatuksessa tunnistetaan ja noudatetaan kestävän elämäntavan periaatteita niin että sosiaalinen, kulttuurinen, taloudellinen ja ekologinen ulottuvuus huomioidaan. Varhaiskasvatus luo perustan ekososiaaliselle sivistykselle niin, että ihminen ymmärtää ekologisen kestävyyden olevan edellytys sosiaaliselle kestävyydelle ja ihmisoikeuksien toteutumiselle.

Hankkeen tavoitteena on kiertotalouskäsitteen konkretisoiminen varhaiskasvatuksen arkeen. Kiertotalouskäsitettä aukaistaan ruoan elinkaaren pohjalta lisäämällä tietämystä sen eri vaiheista. Päiväkodeissa tapahtuva pienviljely toimii esimerkkinä. Painopisteenä on ruoan arvostuksen lisääminen ja ruokahävikin pienentäminen. Eri ruokakulttuurit, kuten ruoantuotanto- ja valmistusmenetelmät, tulevat tutuiksi ja sitä kautta erilaisuuden ymmärtäminen vahvistuu. Kiinnostus erilaisuudesta lisääntyy. Päiväkodeissa testataan hyviä kiertotalouteen liittyviä mobiilisovelluksia.

Toisena tavoitteena on oppia ravinteiden kierrätyksen merkitys uudelle kasvulle ruoan elinkaaren aikana. Kierrätys ja kompostointi tulevat osaksi päiväkodin arkea päiväkoteihin perustettavien matokompostien avulla. Kompostimultaa käytetään ravinteena viljelyksissä.

Kolmantena tavoitteena on tehdä kierrätykseen perustuva jätehuolto tutuksi eri kulttuuritaustoista tuleville lapsille ja perheille.
Results
-Ymmärrys ruoan alkuperästä ja viljelyn eri vaiheista kasvaa ja ympäristömyönteiset arvot
lisääntyvät. Tämä tietotaito kulkeutuu lasten ja aikuisten mukana koteihin.

-Konkreettisena tuloksena on vuosikello, jossa näkyy viljelykierto ja erilaisten ympäristötekijöiden
merkitys, mm. pölytys, kasvien menestymiselle sekä lasten osallistamisen menetelmät. Vuosikello
toimii myös tulosten levittämisessä monikielisesti.

-Kasvitarhan tuotteita käytetään pienimuotoisesti lasten ruokailussa. Lapset rikastavat ruokansa itse
haluamillaan ja kasvattamillaan yrteillä.

-Päiväkoteihin syntyy pysyvät käytännöt kiertotalouden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Lapsen
herkkyyskautena oppimat asiat säilyvät aikuisuuteen.

-Kulttuuriset erilaisuudet ja samankaltaisuudet tulevat osaksi arkea ja sivistystä.

-Lapset oppivat ottamaan ruokaa ja syömään sen verran kun on nälkä ja tottuvat uusiin
makuihin.

-Uudet toimintatavat, esim. yksi kulttuuriruokapäivä viikossa, vakiintuvat ja varhaiskasvatuksen
työntekijät rohkaistuvat ajattelemaan uudella tavalla. Työntekijöiden tiedot ja taidot toimia
Vasun ja kestävän kehityksen arvojen mukaisesti lisääntyvät.

-Tuottajien, esimerkiksi mehiläistarhureiden ja päiväkotien välille vakiintuu uusia
yhteistyömuotoja.

-Ruokahävikki vähenee päiväkodeissa ja kodeissa kompostoinnin ja ruokakasvatuksen ansiosta.
Seurannan mittareina käytetään ruoan punnitusta.

-Lajittelukäytännöt vakiintuvat, kun eri materiaalien hyötykäytön merkitys kirkastuu sekä
lapsille, perheille että työntekijöille.

-Päiväkodeissa on toimivat kompostorit.

-Päiväkodit tunnistavat kiertotalouteen liittyvät yhteistyötahot ja toimivat käytännöt eri
toimijoiden välillä ovat syntyneet.

YLLÄPITO JA TUKI: info@oppimaisema.fi   •