Hyvä kiertää

Projekti toteutettiin 3.-4.-luokkalaisten yhteistyönä. Olemme ottaneet projektin suunnittelussa huomioon Metsokankaan koulun painopistealueista yhteisopettajuuden, horisontaalis-vertikaalisen yhteistyön sekä tieto- ja viestintätekniikan käytön opetuksessa. Projektin tarkoituksena on laittaa hyvä kiertämään koulussa, kotona ja asuinympäristössä. Pohdimme oppilaiden kanssa, miten voimme yksilöinä vaikuttaa oman elinympäristömme hyvinvointiin toimintamme kautta. Tuomme esiin myös näkökulman, jossa emme ole ainoastaan hyvien tekojen tekijöitä mutta myös niiden vastaanottajia. Projektin alkuvaiheessa käytimme inspiraationa erilaisia kiertämistä kuvaavia lämmittelyleikkejä (esim. rikkinäinen puhelin, matkimisleikkejä piirissä kehosoittimilla) ja katsoimme Kiva-koulu sivulta Viesti-kiertää videon. Keskustelimme videon pohjalta kuinka voimme saada

Projekti toteutettiin 3.-4.-luokkalaisten yhteistyönä. Olemme ottaneet projektin suunnittelussa huomioon Metsokankaan koulun painopistealueista yhteisopettajuuden, horisontaalis-vertikaalisen yhteistyön sekä tieto- ja viestintätekniikan käytön opetuksessa. Projektin tarkoituksena on laittaa hyvä kiertämään koulussa, kotona ja asuinympäristössä. Pohdimme oppilaiden kanssa, miten voimme yksilöinä vaikuttaa oman elinympäristömme hyvinvointiin toimintamme kautta. Tuomme esiin myös näkökulman, jossa emme ole ainoastaan hyvien tekojen tekijöitä mutta myös niiden vastaanottajia. Projektin alkuvaiheessa käytimme inspiraationa erilaisia kiertämistä kuvaavia lämmittelyleikkejä (esim. rikkinäinen puhelin, matkimisleikkejä piirissä kehosoittimilla) ja katsoimme Kiva-koulu sivulta Viesti-kiertää videon. Keskustelimme videon pohjalta kuinka voimme saada esimerkillämme muutkin innostumaan hyvistä teoista ja asioista ja saada näin hyvän kiertämään. Katsoimme myös räpin "Puhuva kone- hyvä kiertää."

Kokosimme käsitekartat hyvän kiertokulusta Popplet- käsitekartta ohjelmalla yhdessä 3.-ja 4.-luokan oppilaiden kanssa. Teimme omat käsitekartat hyvän kiertokulusta koulussa, kotona ja asuinympäristössä.

Tämän jälkeen oppilaat valitsivat pareittain hyvän kiertokulku koulussa-  käsitekartasta yhden hyvän asian, jonka he laittoivat kiertämään koulussa. Jokainen oppilas valitsi myös itselleen asian/ asioita kotona ja asuinympäristössä tehtävistä hyvistä teoista. Hyvän kiertäminen koulussa tarkoitti projektissa sitä, että oppilaat toimivat parinsa kanssa viikon ajan ja toteuttivat käytännössä valitsemaansa ideaa (esim. yksinäisen kaverin mukaan pyytäminen välitunnilla). He pitivät kokemuksistaan oppimispäiväkirjaa ja kirjasivat ylös, miten hyvän kiertäminen vaikuttaa kouluyhteisön jäseniin. Oppimispäiväkirjaa täytettiin annettujen kysymysten pohjalta päivittäin viikon ajan. Kotona ja asuinympäristössä hyvän kiertäminen toteutettiin yksilötyönä ja oppilas täytti kokemuksiensa pohjalta oppimispäiväkirjaa yksilöllisesti. Oppimispäiväkirjaa täyttäessään oppilas mietti samalla, mitä hyvää hänelle on tehty/ hän on saanut eikä pelkästään mitä hyvää hän on itse toisille tehnyt. Oppilas pohti myös, mitä hyvän tekemisestä seurasi/ miten se vaikutti muihin ihmisiin. Oppimispäiväkirja on paperinen ja sitä täytettiin pääosin koulussa.

Oppilaat laativat 4-5 hengen ryhmissä projektin lopputuotosta eli sarjakuvaa varten kuvakäsikirjoituksen, joka pohjautui oppilaiden käsitekartoista valitsemiin ja toteuttamiin hyviin tekoihin. Kuvakäsikirjoituksia tehtäessä oppilaat  pohtivat opettajan kanssa, miten hyvä kiertää- teema saadaan mahdollisimman hyvin näkymään sarjakuvissa. Oppilaat lisäsivät kuvakäsikirjoituksiin ideoita opettajien kommenttien ja yhteisen pohdinnan jälkeen.Kuvakäsikirjoituksista tulikin monipuolisia ja selkeitä. Kuvakäsikirjoituksessa oli 12 ruutua, jotka oli jaksotettu juonikaavion rakenteen mukaan. Siinä painotettiin äidinkielen ops:n tarinan rakennetta (alku, toiminta, huippukohta ja lopetus).  Sarjakuvan tekemisen jälkeen oppilaat työstivät kuvakäsikirjoitusta luokissa tarinoiden muodossa. Tarinoiden kielioppiasiana opeteltiin vuorosanaviivojen käyttö ja painotettiin lisäksi oikeinkirjoitusta (isot alkukirjaimet, sanavälit, pilkut, pisteet ja kaksoiskonsonantit), kappalejakoa sekä monipuolisia lauserakenteita.

Valmiista kuvakäsikirjoituksista tehtiin ryhmissä sarjakuvat Pixton- sarjakuvatyökalulla. Ohjelmaan tutustuttiin tunnin alussa. Pixton ohjelma oli entuudestaan tuttu 3.-luokkalaisille, joka helpotti ohjelman käyttöönottoa. Sarjakuvaan pystyi valitsemaan taustoja ja henkilöitä ja määrittelemään niille ilmeitä, tunnetiloja ja asentoja. Oppilaiden valmiissa sarjakuvissa oli 12 ruutua. Valmiit sarjakuvat koottiin power point- esityksiksi, jotka esitellään vanhemmille Metsokankaan kevätmessuilla ja liitetään sen jälkeen koulun Yuotube- kanavalle.

Projekti jatkuu koko kevään ajan ”hyvä teko”- teemalla. Oppilaat saavat täyttää kevään aikana hyvä teko- kortteja, joihin he kirjoittavat luokkatoveriensa tekemiä hyviä tekoja. Kuukauden hyvä teko palkitaan 3.-ja 4.-luokilla koko kevään ajan.

Projektissa arvioidaan äidinkielen kirjoittamista (lainausmerkkien käyttö, isot kirjaimet ja pisteet, kappalejako sekä monipuoliset lauserakenteet). Osaa oppilaista on haastateltu videolle, jossa he ovat arvioineet projektia pohtien mikä projektissa oli haasteellista, mikä oli mukavaa ja mitä he oppivat projektin aikana.

Projektissa silmiinpistävää oli 3.-luokkalaisten rooli 4.-luokkalaisten ohjaajina Pixton- sarjakuva ohjelman käytössä ja sarjakuvien liittämisessä Power pointiin. Tämä oli mahdollista, koska 3.-luokkalaiset olivat tehneet vastaavan projektin YLTissä jo aiemmin. Projektin yksi hienous oli siinä, että 3.-luokkalaiset saivat olla projektissa teknisinä asiantuntijoina. Pixton- ohjelman käyttö osoittatui palkitsevaksi, sillä kaikki oppilaat saivat onnistumisen elämyksiä piirustustaidoistaan huolimatta. Oppilaat olivat erittäin motivoituneita ohjelman käyttäjiä ja innostuivat hienosta työn jäljestä.

Hienosti onnistuneesta projektista huolimatta tekisimme joitain asioita nyt toisin. Projektiryhmät olisivat toimivammat, jos niissä olisi vain kolme oppilasta. Tällöin jokainen pääsisi käyttämään sarjakuvaohjelmaa useammin ja työskentely olisi intensiivisempää. Projektin edetessä jätimme osan alkuperäisestä suunnitelmasta toteuttamatta ajan puutteen takia.